tag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post194892781275849390..comments2024-03-21T13:56:49.809+02:00Comments on Deadline Torstaina: Ajatus kevyt kuin höyhenKyösti Salovaarahttp://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comBlogger14125tag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-82142837346697885122015-08-31T19:00:35.693+03:002015-08-31T19:00:35.693+03:00Yep! Flicker oli ja on jotakin... paljon.Yep! Flicker oli ja on jotakin... paljon.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-25747672135436708652015-08-30T16:57:43.214+03:002015-08-30T16:57:43.214+03:00Kyösti on näemmä jo unohtanut filmin mahdin, malta...Kyösti on näemmä jo unohtanut filmin mahdin, maltanristin voiman, mustan valon välkkeen eli Roszakin Flickerin, josta tuoreeltaan kirjoitti joskus 90-luvulla ihan kelpo esseenkin. Siksi siis Austerkin, ja ihan oikealla asialla.Rationoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-2500002152253989852015-08-23T18:30:37.059+03:002015-08-23T18:30:37.059+03:00No, enpä tiedä paneutumisesta; ehkä vaan välttelen...No, enpä tiedä paneutumisesta; ehkä vaan välttelen yhteen tiettyyn asiaan sitoutumista.<br /><br />Kiitos yhtä kaikki - Gracias! Kuten täällä kuulunee sanoa.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-18675961477768614102015-08-21T17:33:28.898+03:002015-08-21T17:33:28.898+03:00Ai, hyvä! Kiitos vastauksesta. Olenkin aina ihmett...Ai, hyvä! Kiitos vastauksesta. Olenkin aina ihmettellyt, miksi saman perheen lapset muistavat samat asiat ihan erilaisina. <br /><br />Jatkanpa juttua. Jotenkin minulle kirjoittaminen on muuttunut vaikeaksi. Aikaisemmin tuli juttua kuin vettä hanasta. Varsinainen FLOW. Nyt on ohut stream, jos on sitäkään. Ihaien juttujasi. Ne ovat asiapitoisia, olet hyvin paneutunut aiheeseen kuin aiheeseen. Itse olen juttulinjalla. Liisuhttps://www.blogger.com/profile/17780348428314715475noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-21673045319630328592015-08-20T18:15:08.165+03:002015-08-20T18:15:08.165+03:00Kiitos Liiisu!
Huomasitko joskus keväällä tiedeju...Kiitos Liiisu!<br /><br />Huomasitko joskus keväällä tiedejutun jossa kerrottiin uusimista muistin ja ajattelun tutkimustuloksista, ja nyt ollaankin sitä mieltä että ihmisen muistamat asiat eivät välttämättä ole totta vaan aivot ikään kuin ovat muistavinaan todennäköisiä muistoja,siis selllaista mikä todennäköisimmin olisi saattanut tapahtua.<br /><br />Sama pätee tulevaisuuden hahmottamiseen.<br /><br />Eli - pelkkää fiktiota koko ihmisen ajattelu!Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-29153149998616487012015-08-20T11:04:12.498+03:002015-08-20T11:04:12.498+03:00No nyt ovat vieraat lähteneet, ja minä olen väsyny...No nyt ovat vieraat lähteneet, ja minä olen väsynyt kuin rätti, kaikki omat työt tekemättä.<br />, enkä edes osaa sanoa yhtään asiaa, mistä puhuttiin, mistä vaiettiin. Ja kuitenkin jokaisella joka oli mukana oli oma elämä kannettavanaan, elämä, joka kenelläkään heistä ei ole ollut helppo. (Läsnä oli 6 ihmistä ja 2 koiraa). Lähinnä heistä voisi tehdä, jonkun Almodóvarin elokuvien tapaisen koskettavan draaman. Mielenkiintoisia vieraita. Koiristakin toinen kuolemasta pelastettu.<br /><br />Mutta tästä kirjoituksestasi minun piti kirjoittaa, se jää nyt huomiseksi...<br /><br />20.08. -15<br />Nyt se on se "huomenna". Aamupäivä on mennyt puoli horteessa. Se, mitä oli mielessä kirjoittaa tänne, on pois mielestä. Mutta muistan, että se koski todellisuutta ja fiktiota. Olen yrittänyt "pelata"sen asian kanssa omassa blogissani vaan. Ja sen takia kiinnostuin kovasti tästä kirjoituksestasi. Sillä minulla ne käsitteet ovat sekaantuneet toisiinsa. En usko enää itsekään, mitä alitajuntani työntää mieleen. Se tuo totena esiin asioita, joita ei ole tapahtunut, ja fiktiona tapahtumia joita on tapahtunut muistin varassa. Tämä on pulmana, mitä kuunnella, fiktiota vai totuutta.<br /><br />Sinulla on tänäään uuden julkaisun päivä, koska on torstai. Sen takia en halua sinua enempää häiritä. Terveisin ja kiitoksin<br />LiisuLiisuhttps://www.blogger.com/profile/17780348428314715475noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-50642370972452230832015-08-19T18:09:58.678+03:002015-08-19T18:09:58.678+03:00Kiitos Liisu. Onnea yrityksellesi. Ja terveisiä Pa...Kiitos Liisu. Onnea yrityksellesi. Ja terveisiä Paseo Maritimolta jossa editoin huomista pakinaa eräässä kahvilassa.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-50057761754919493542015-08-19T11:29:04.105+03:002015-08-19T11:29:04.105+03:00Tämä nyt näyttää olevan kerrassaan mielenkiintoine...Tämä nyt näyttää olevan kerrassaan mielenkiintoinen asia, painiskelen juuri samojen tai näihin liittyvien asioiden kanssa.<br />heti kun saan oman tappeluni valmiiksi käyn lukemassa tämän kommentteineen (ja tovon viisastuvani). Hyvä, Kyösti! Ja etukäteen kiitokset. Olen loppusuoralla omani kanssa, mutta nyt näyttää tulevan vieraita. Silloin on nolo istua koneella, suljen tämän nyt ja tulen tänne myöhemmin uudestaan. Pääsen ehkä vertailemaan asioita,Liisuhttps://www.blogger.com/profile/17780348428314715475noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-34831928045292869462015-08-18T02:21:49.638+03:002015-08-18T02:21:49.638+03:00Kiitos Marjatta!
Olen nyt semmoiosessa 30 asteen,...Kiitos Marjatta!<br /><br />Olen nyt semmoiosessa 30 asteen, vähintään, "kaapissa" joten viileän seksin kääntöpiiri yms. kuulostaa melkein kaukaiselta mahdottomuudelta.<br /><br />Osaisiko sitä naurattaa? Olemalla vakava. <br /><br />?Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-34023229947483667442015-08-17T22:28:20.694+03:002015-08-17T22:28:20.694+03:00Anteeksi nyt - te puhutte Kyösti ja Hd niin syväll...Anteeksi nyt - te puhutte Kyösti ja Hd niin syvällisiä - mutta minun on ihan pakko käydä kommentoimassa, että olen saanut makeat naurut, useampaankin kertaan tuosta tekstin alusta. Tervapääskyjen tarkkailua ja Suomen markkinoiminen kylmän seksin kääntöpiirinä!!! Täällähän on lappanutkin jo porukkaa kuumasta Keski-Euroopasta viilentymässä. ;)<br /><br />Paitsi että kirjoitat hienoa esseetekstiä, niin osaat kyllä Kyösti naurattaa. Kiitos!Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-30957879764806564702015-08-14T18:07:24.594+03:002015-08-14T18:07:24.594+03:00Niin - jollakin kummallisella tavalla kysymys on k...Niin - jollakin kummallisella tavalla kysymys on kuvittelemisesta ja kuvittelemisen kuvittelemisesta. Onkohan fiktiivinen ihminen helpompi kuvitella ja uskoa, koska me lukijat tavalla tai toisella näemme itsemme, palasia itsestä noissa fiktiivissä hahmoissa. Taloon taas ei voi samaistua... paitsi jos kirjaa lukisi talo, mutta sellaista ei kai usein tapahdu.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-75605595461552624022015-08-14T10:20:16.835+03:002015-08-14T10:20:16.835+03:00Ihmismieli on ihmeellinen ja joskus on vaikea sano...Ihmismieli on ihmeellinen ja joskus on vaikea sanoa mitä se fiktiossa sulattaa ja mitä ei...<br />Tuli mieleen yksi videopeli joka narratiivisesti oli itse kokoelma fragmentteja joista pelaaja muodostaa sitten tarinaa...mutta siihen oli kehitetty myös lisämodi joka lisäili täysin satunnaisia elementtejä peliin, mutta moni pelaaja sisäisti nämäkin osaksi kokonaisuutta, vaikka ne sinänsä olivatkin "glitchejä". <br />Ja toisaalta sitten sinänsä mitättömätkin asiat voivat ravistaa ulos fiktiosta, ja ne saattavat olla eri ihmisillä erilaisia.<br /><br />Onko lukija siis alttiimpi hyväksymään fiktiivisen henkilön kuin fiktiivisen talon olemassaolon? Ehkä. Mieleen tulee sarjakuvapuolella käytetty tekniikka jossa henkilöt, erityisesti päähenkilö, kuvataan hyvinkin yksinkertaistetusti kun taas ympäristössä voidaan käyttää lähes fotorealistista tarkkuutta. Ehkä lukemisessa tämä suhde kääntyykin päinvastaiseksi: henkilöiden, erityisesti päähenkilön sielunelämää ja käytöstä voidaan kuvata hyvinkin pieteetillä mutta liiallinen huomio ympäristöön voi olla uhka toden illuusiolle...hdcanishttps://www.blogger.com/profile/09876881436840588380noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-32310925307480619942015-08-13T17:11:34.732+03:002015-08-13T17:11:34.732+03:00Ilmeisesti lukija joko uskoo tai ei usko fiktiivis...Ilmeisesti lukija joko uskoo tai ei usko fiktiiviseen romaanihenkilöön, ja aika usein joutuu itse kuvittelemaan millainen henkilö oikeastaan on. Jotenkin sen (siis romaanin tai novellin) henkilön on liityttävä todellisuuteen jonka lukija ymmärtää.<br /><br />Tietysti hän ymmärtää myös fiktiivisen henkilön kirjoittaman "novellin", koska se on luettavissa, vaikka alitajuisesti tietääkin ettei ko. henkilö sitä ole voinut kirjoittaa.<br /><br />Mutta fiktiivisen taidemaalarin taulu tai elokuvaohjaajan elokuva on astetta vaikeampi ymmärtää. Tietysti tämä on saivartelua, koska voihan romaanin päähenkilönä olla arkkitehti, jonka suunnittelema talo on osa tarinaa ja pitäähän sekin (siis talo) jotenkin kuvitella ja uskoa siihen mitä kirjailija talosta sanoo. Mutta tässäkin kai lukija vertailee "fiktiivistä taloa" niihin joita on kadun reunassa tai pellolla nähnyt.<br /><br />Joten... sekosin arvailujeni perusteluissa.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-62927301586844045912015-08-13T10:03:25.195+03:002015-08-13T10:03:25.195+03:00Mutta jos romaanissa on mukana fiktiivinen novelli...Mutta jos romaanissa on mukana fiktiivinen novelli niin sehän lakkaa olemasta fiktiivinen, novelli on aidosti olemassa (vaikka sen konteksti, kuka sen on kirjoittanut yms saattaakin olla epätodellisesti esitetty).<br /><br />Totta että fiktiivinen elokuva romaanissa ei koskaan voi aktualisoitua sellaisenaan lukijalle, mutta ei voi fiktiivinen ihminenkään. Silti romaaneissa kirjoitetaan ihmisistä.<br /><br />(fiktio ja fakta ja niihin suhtautuminen on nyt omissakin ajatuksissa, yksi parastaikaa kesken oleva kirja liikkuu myös aiheen parissa)hdcanishttps://www.blogger.com/profile/09876881436840588380noreply@blogger.com