tag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post212297642128047016..comments2024-03-21T13:56:49.809+02:00Comments on Deadline Torstaina: Piru merrassaKyösti Salovaarahttp://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comBlogger11125tag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-31394941901540419012021-09-22T17:44:47.977+03:002021-09-22T17:44:47.977+03:00Joo, kulttuuri tulee aina rajojen takaa sekoittuak...Joo, kulttuuri tulee aina rajojen takaa sekoittuakseen paikalliseen, tai on tullut. Niin myös poliittiset virtaukset. Nyt kaikki tulee pikavauhtia eikä tuollaisia yhteisen Tapauksen tai Kokemuksen tilanteita enää synny juuri lainkaan. Tieto ja viihde siirtyy yhtä aikaa liian monilla kanavilla luodakseen yhteistä aikaa. <br /><br />Mielenkiintoista tietysti olisi pohdiskella (tai ennustaa) miten käy sen indiemusiikin jota kuuntelet ja jota ei ole fyysisenä kappaleena missään. Säilyvätkö tuollaiset esitykset satoja vuosia vai katoavatko ne vähitellen, niin kuin katosi ihmisten kertomat tarinat ja heidän soittamansa musiikki ennen kuin oli kirjoja, nuotteja, äänitteitä? Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-25280109147992950692021-09-22T11:21:03.233+03:002021-09-22T11:21:03.233+03:00Musiikissa tämä fragmentoitumisprosessi on ollut k...Musiikissa tämä fragmentoitumisprosessi on ollut käynnissä jo pitempään, mutta streamauksen yleistyminen kyllä vaikuttaa. <br /><br />Mutta ehkä kulttuurisesti siirrytään myös lähemmäs vanhaa iskelmäaikaa, jolloin artistit olivat kotikutoisia mutta vaikutteita kyllä virtasi yli rajojen ja niitä otettiin hyvinkin laajalta alueelta, ei vaan angloamerikkalaisesta kulttuuripiiristä...eli myös monenlaisia fuusioita ja kansainvälisiä marginaaleja kyllä löytyy. <br />(omalta osaltani voin sanoa että nyt Spotifya käyttäessäni kuuntelen aika paljon uudempaa ranskalaista, aika paljon myös sellaista tuntemattomampaa, omakustanteita ja indietä jota ei ehkä fyysisinä kappaleina olisi kovinkana helppo saada käsiin...)<br /><br />Luulen että elokuvissa ja televisiossa muutos on ollut kaikkein rajuin ja nopein, Hollywoodin valta-asemaa kannattelee suunnilleen ne Marvel-supersankarit, ja televisiosarjat ovat kanssa helposti leviäviä ja varmasti usein laadukkaita mutta nykymalli ei suosi enää suuria yhteisiä Tapauksia, joissa väki kokoontuisi katsomaan tiettyyn aikaan tietyn sarjan tiettyä jaksoa... Gregoriushttps://www.blogger.com/profile/04549706476417889531noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-12983293501711469502021-09-20T16:46:41.501+03:002021-09-20T16:46:41.501+03:00Kuvaat mainiosti tilanteen, muutoksen.
Jos haluaa...Kuvaat mainiosti tilanteen, muutoksen.<br /><br />Jos haluaa etsiä syitä ja seurauksia, niin onko kehitys ennen kaikkea teknisten alustojen kehityksen ansiota? Onko siinä lainkaan yhteiskunnallista katalyyttiä?<br /><br />Entpä seuraukset? Kun kulttuuri fragmentoituu ja paikallistuu, niin mitä se yhteiskuntapoliittisesti tarkoittaa? Lisääkö tämä lopulta toisiaan suvaitsemattomien tai ainakin toisiin välipitämättömästi suhtautuvien kuplien syntymistä?<br /><br />Nykyään tavataan ajatella että lähellä tuotettu - olipa se laulu, makkara tai palttoo - on jostakin syystä arvokkaampaa kuin muualla tuotettu. Jos onkin, niin eikö entisessä normaalissa, kun "tähdet" ja "tuotteet" olivat kansainvälisiä, valtavan kova kilpailu tuottanut laadukkaampia lauluja, makkaroita ja palttoita?<br /><br />Kenen kanssa paikallinen räppäri oikeastaan "kilpailee"?<br /><br />Mielenkiintoinen kehitys tietysti tapahtuu myös tv-sarjoissa ja elokuvissa. Hollywood on kadottanut kukkulan herran aseman. Nyt suuri kysyntä (esim Netflix) tuottaa laadukkaita sarjoja eri puolilta maailmaa. Nyt voit katsoa vaikkapa espanjalaisia sarjoja aivan eri tavalla kuin ennen yleisradioyhtiöiden tuottamina. Kehitys ei liene johdu kenenkään hyvästä tahdosta eikä laajamielisestä kulttuuriälystä, vaan siitä että suoratoistopalvelujen pitää ostaa jotakin "näytettävää", eri puolilta maailmaa, erilaisista yhteiskunnista.<br /><br />Ja jälleen: onko tällaisella kehityksellä jokin yhteiskuntapoliittinen merkitys, tulos? Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-25140800751086258172021-09-20T08:50:24.756+03:002021-09-20T08:50:24.756+03:00Sartren ja Eskolan teksteissä molemmissa on varmaa...Sartren ja Eskolan teksteissä molemmissa on varmaan ongelmana että ajattelivat kirjallisuutta kirjoina, ajatuksensa olisivat osuvampia jos kirjallisuuden sijaan puhuttaisiin jostain abstraktimmasta, narratiivisuudesta tai jostain...<br /><br />Musiikista, luulen että angloamerikkalainen populaarimusiikki pärjää kohtalaisesti yhä vaikka kaikin puolin on kyllä tapahtunut fragmentoitumista.<br />Mutta yksi kiinnostava ilmiö tältä kannalta on keskeisten genrejen siirtyminen, rock on menettänyt paljon asemiaan ja hip hop taas noussut valtavirran keskiöön. Ja siinä on kyllä havaittavissa selkeästi ilmiötä että vaikka amerikkalainen hip hop on yhä suosittua ympäri maailmaa, samalla paikallisuus on hyvin korostunutta: ensinnäkin lyriikat ja tätä kautta kieli on iso juttu, ja toisekseen genressä johonkin paikkaan sitoutuminen on osa kulttuuria.<br />Niinpä monessa maassa omat räppärit ovat hyvin suosittuja mutta saattavat olla täysin tuntemattomia kieli- ja kulttuurialueen ulkopuolella. Ja jonkinlainen hiphop-kulttuuri on noussut hyvinkin moneen maahan...(Suomessahan on muuten aina kuunneltu suhteessa todella paljon suoomalaista musiikkia, paljon enemmän kuin suuressa osassa muita maita on kuunneltu oman maan musiikkia)<br /><br />Nykyiset streamausmahdollisuudet, Spotifyt ja muut, mahdollistavat kyllä musiikin kuuntelun laajemmin kuin koskaan, myös ympäri maailmaa...mutta varmaankin tästä sitten seuraa että paljon kansainvälistä kuuntelua hajoaa sitten pieniksi fragmenteiksi, ja jonkun norjalaisen metallin, eteläafrikkalaisen tanssipopin tai japanilaisten videopelisoundtrackien kuuntelu kukin muodostaa vain murto-osan kokonaiskuuntelusta vaikka kaikkia tapahtuu...Gregoriushttps://www.blogger.com/profile/04549706476417889531noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-29278865259327967132021-09-18T08:23:39.679+03:002021-09-18T08:23:39.679+03:00¡Salud!¡Salud!Takkutukkahttps://www.blogger.com/profile/09524833300691415631noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-4319626925345580102021-09-17T13:09:42.519+03:002021-09-17T13:09:42.519+03:00Pessimisti huokaa: ei tästä mitään tule. Menköön m...Pessimisti huokaa: ei tästä mitään tule. Menköön maailma mihin menee, minä menen oluelle.<br /><br />Optimisti hymyilee ja sanoo: Aika aikansa kutakin. Kyllä tästä taas suvaitsevainen maailmakin uudesti-syntyy; siinä maailmassa ihmiset ovat fiksumpia kuin koskaan. Niin että kylläpä tästä kantsii oluelle mennä.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-88442348800106040772021-09-17T13:06:00.685+03:002021-09-17T13:06:00.685+03:00Niinpä, kysymys on poliittisista päätöksistä, jote...Niinpä, kysymys on poliittisista päätöksistä, joten kuljettavana olisi periaatteessa monta tietä, mutta...<br /><br />En tiedä sitten pitääkö (joskus sadan vuoden päässä elävien) syyttää mahdollisesta tyhmentämiskehityksestä poliitikkoja vai virkamiehiä ja asiantuntijoita. Minun säälitti kun Ylen entinen toimitusjohtaja vakavasti selitti ettei hän ehdi lukea paperilehteä. Tämmöisten hätähousujen varassa meidän tulevaisuutemme lepää - tai niiden jotka tulevat meidän jälkeemme.<br /><br />Painetun kirjan rinnalla tietysti katoavat myös painetut sanomalehdet. Eihän ihmisillä ole aikaa lukea lehtiä. Mihin niillä on aikaa, on tietysti arvoitus suuri.<br /><br />Kävin alkuviikosta Kotkassa pikapikaa ja takatullessa juotiin kahvit Pyhtäällä. Pöydällä on tuon päivän Kymen Sanomat, Kotkan seudun "johtava" sanomalehti. Ai sanomalehti, vipuselta se minusta näytti; muutama sivu ja nekin täytetty mainoksille.<br /><br />Kyllä jäi paha mieli. Isäni oli johtamassa silloista Eteenpäitä 1970-luvun taitteessa komeasti seudun ykköslehdeksi. Lehti julkaisi 70-luvulla Jorma Savikon toimittamaa kirjallisuusliitettä, jossa oli runsaasi enemmän sivuja kuin tuossa tämän viikon Kymen Sanomat -vipusessa.<br /><br />En tiedä onko kuoleman jälkeistä elämää, mutta jos on, isäni, jonka syntymäpäivä olisi ollut viime maantaina, itkee itsensä kipeäksi jos saa tietää mihin hänen henkinen perintönsä on päätynyt.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-71607577823589099172021-09-17T09:26:28.656+03:002021-09-17T09:26:28.656+03:00Tanakkaa asiaa. Kyllähän lukemisen huolestuttava v...Tanakkaa asiaa. Kyllähän lukemisen huolestuttava vähentyminen ja kotikutoisuuden lisääntyminen ovat otsan ryppyyn saava ja elämää kapea-alaistava trendi, fakta. Ahdaskatseisuutta...<br /><br />Vailla sanoja, maailmankuvia ja mielikuvitusta rikastuttavaa aatosten lentoa, joita globaali musiikki ja kirjallisuus (matkailun ohella) meille tarjoavat, omissa nurkissaan vorniva, vimpottejaan luurit korvissa näpyttelevä ihminen on vain surullinen näky elämän suuressa seikkailussa. Ei kutsu - ei houkuttele.<br /><br />Ilman vankkaa lukupohjaa, sanojenhallintaa ja kirjoitus- ja tekstintuottamistaitoa koululaiset ja opiskelijat kandeineen ja graduineen mahtavat olla tuskaisten projektien edessä. Hän, kenellä on sana hallussaan, on aina vahvoilla elämässä.<br /><br />Mutta perhoset ovat tänä kesänä olleet pitkästä aikaa myös vahvoilla kuten värikylläinen kuvasi osoittaa, niitä on ollut ilo ihailla ja seurailla. Liihottelemisiin & lukemisiin;)<br />Takkutukkahttps://www.blogger.com/profile/09524833300691415631noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-20203730948845757772021-09-16T19:32:43.574+03:002021-09-16T19:32:43.574+03:00Ilmeisesti eräs syy on se, että puuta ei saisi käy...Ilmeisesti eräs syy on se, että puuta ei saisi käyttää mihinkään, vaikka se kasvaa uudestaan ja sähkön riittävyydestä taas ei ole takuuta. Luin jostain, että yhdestä männystä saadaan kaikki Suomessa vuoden aikana julkaistavat runokirjat. Voiko se olla totta? <br />Kunnille tulee kai halvemmaksi hankkia koululaisille tabletit ja niihin kirjasisällöt kuin eri aineiden oppikirjat. Pitkällä tähtäimellä huono homma, jos ja kun ihmiset tyhmistyvät.<br /> <br />Mikä pakko meidän on mennä tätä tietä? Enpä usko, että muualla kuin edistyneissä Pohjoismaissa ollaan luopumassa koulukirjoista. Eihän monissa Keski-Euroopan kouluissa saa oppilailla olla edes puhelinta mukana koulussa. Meillä sen jatkuvaa mukana oloa pienilläkin lapsilla selitetään sillä, että oma puhelin kuuluu perusoikeuksiin kuten USA:ssa ase useimmissa osavaltioissa ja että se on oivallinen opetusväline. Kuinkahan moni opettaja joutuu tyytymään siihen, että oppilaat surffailevat puhelimillaan missä sattuu kesken oppitunnin. <br /><br /><br /> Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-43559455854271426842021-09-16T11:42:43.559+03:002021-09-16T11:42:43.559+03:00Jos - siis jos - informaation (faktan, fiktion) si...Jos - siis jos - informaation (faktan, fiktion) siirtyminen pelkästään digialustoille johtaa ihmisten keskimääräisen oppimis- ja omaksumiskyvyn laskuun, niin onhan se kauhea tulevaisuus, ja sitäkin kauheampi kun tekniikka tähän asti on parantunut ihmisen elämän mahdollisuuksia.<br /><br />On myös kauheaa ajatella, että tulevaisuudessa robotteja tarvitaan ei auttamaan ihmistä rutiinitöissä vaan hoitamaan "tyhmentyneen" ihmisen puolesta älyllisiä ajatteluprosesseja.<br /><br />Kun nykyään suu vaahdossa vannotaan tieteen kuuntelemista ja tieteen huomioon ottamista päätöksenteossa, niin miksiköhän poliitikot ja päättäjät aika kepein perustein hylkäävät "painetun kirjan" - semminkin kun tieteellinen tutkimus osoittaa tai ainakin viittaa siihen, että digimateriaalin käyttäminen oppimiseen huonontaa oppimistuloksia? Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-11940455710150406822021-09-16T10:00:48.079+03:002021-09-16T10:00:48.079+03:00Ja mitä vaikuttaakaan pitemmän päälle se, että kou...Ja mitä vaikuttaakaan pitemmän päälle se, että koulukirjat eivät enää ole millään luokka-asteella kirjoja, vaan tekstejä digilaitteilla? Se on jo nyt yleistä lukioissa ja yleistymässä peruskoulussa. <br />Niilläkin lapsilla ja nuorilla jotka eivät lue mitään muita kirjoja on ollut näihin päiviin asti koulun antamat oppikirjat. Iso muutos. <br />Kun koulua pidennetään ja lukion sekä ammattikoulujen materiaalit tulevat oppilaalle ilmaisiksi, niin kirjojen sijasta on kaikilla kirjaa halvempi iPad. Parturinsakset ja kokkiveitsi on vielä oltava esineinä. <br /><br />Tuntuu pahalta, että ei ole koulukirjoja. Jos olisin vanhempana ostaisin iPadin rinnalle kotiin kirjan, mutta eihän niitä kai sitten enää paineta, kun ei ole kysyntää. Pitäisivät edes aapisen. Marjatta Mentulahttps://www.blogger.com/profile/03925981197479544067noreply@blogger.com