tag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post7687693275726795047..comments2024-03-21T13:56:49.809+02:00Comments on Deadline Torstaina: Carpe diemKyösti Salovaarahttp://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comBlogger7125tag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-60650690523100314652013-05-04T19:02:36.230+03:002013-05-04T19:02:36.230+03:00Niinpä - aika tylyä. Juva melkein sanoo että erino...Niinpä - aika tylyä. Juva melkein sanoo että erinomaisen suomennoksen voisi (hän) tehdä vaikkei alkueteosta olisi olemassakaan.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-3881944639924987082013-05-04T17:58:31.853+03:002013-05-04T17:58:31.853+03:00Pakinasi väite Saarikosken hutiloinnista lienee ki...Pakinasi väite Saarikosken hutiloinnista lienee kiistattoman pätevä. Hutiloinnin ovat mainitusti tunnustaneet runoilija itse ja hänen ykköselämäkerturinsa, ystävä Pekka Tarkka, ynnä myös runoilijan lähipiiri, joten siihen on syytä suhtautua kiistattomana faktana. Asia tulee esiin myös <a href="http://villaderrickeria.blogspot.fi/2013/05/hajosi-vuorilta-tuuliin.html" rel="nofollow">eilisiltaisessa blogikirjoituksessani, joka käsittelee Saska Saarikosken teosta isästään</a>. Varttuneemmilla päivillään runoilija itse katui välinpitämättömyyttään useiden varhaisten käännöstöidensä ääressä.<br /><br />Saarikosken ongelma suomentajana taisi koskea erityisesti joitain englannista tehtyjä käännöksiä, luultavastikaan silti ei kaikkia. Ripsan mainitsema <i>Sieppari ruispellossa</i> ilmeisimminkin sai runoilijalta paneutuneemman käsittelyn. Tuo Salingerin romaani on uudelleensuomennettu kymmenisen vuotta sitten, mutta uusintakäännös ei mahdollisesti edusta Saarikosken suomennoksen korjaamista vaan käy esimerkiksi suomentamisesta toisin?<br /><br />Luin pakininasi heti pääsiäisen jälkeen kommentteineen, mutten vielä silloin osannut tuoda mitään lisää keskusteluun. Itse asiassa tuolloin kaavailin mahdollisesti omaa blogitekstiä suomentamisesta, mutta tulos olisi saattanut olla varsin kuiva. Järkytyin myös esimerkiksi suomentaja Kersti Juvan julmetun yksisilmäisestä tavasta ilmestyä <a href="http://upotus.blogspot.fi/2012/11/julian-barnes-kuin-jokin-paattyisi.html" rel="nofollow">tämän blogikirjoituksen</a> kommenttialueelle viime marraskuussa.Derrickushttps://www.blogger.com/profile/16992465933890804561noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-14131775908354973802013-04-09T12:19:56.100+03:002013-04-09T12:19:56.100+03:00Juuri tuota samaa moraalisuutta pohdiskelin tuolla...Juuri tuota samaa moraalisuutta pohdiskelin tuolla oman tontin keskustelussa sekunti sitten. Ja samoin tuota ajan ja kompetenssin puutetta arvioinnissa ja kommentoinnissa. Onko sillä edes väliä, jos ketään ei mikään käännetyssä tekstissä häiritse? <br /><br />Hyvää kääntäjää ei varmasti juuri huomaa. Paitsi, jos olettaa käännöksen olevan huonompi ja yllättyy positiivisesti. Minulle kävi näin Oksasen Puhdistuksen kanssa. <br /><br />Tässä keskustelussahan voi mennä todella syvälle filosofisiin pohdintoihin!sannabananahttps://www.blogger.com/profile/05463841677106746418noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-52596686497281869862013-04-09T10:28:40.565+03:002013-04-09T10:28:40.565+03:00Joo, tuo on hyvä huomio että joskus käännös saatta...Joo, tuo on hyvä huomio että joskus käännös saattaa olla "parempi" kuin alkueteos - mitä se sitten tarkoittaakin. Mutta onko kääntäjällä "oikeus" parannella alkuperäistä teosta, on toinen juttu ja moraalisesti ja filosofisesti monitahoinen, miksei myös hyvinkin kiinnostava.<br /><br />Olen takavuosina kirjoitellut arvosteluja "sadoista" suomeksi käännetyistä kirjoista ja vain muutaman kerran puuttunut suomennokseen. Pääsyynä se ettei yleensä ole mahdollisuutta (tai aikaa) tutustua alkuteokseen ja toiseksi se ettei ole kompetenssia arvioida käännöksen teknistä pätevyyttä.<br /><br />Mutta silloin kun suomenkieli on tökkinyt pahasti, on joskus tullut katsotuksi mitä alkuteoksessa oikein on. Joskus myös on huomannut että suomennoksesta puuttuu jotain eli suomentaja on oikaissut, syystä tai toisesta.<br /><br />Usein sanotaan että futismatsissa paras tuomari on sellainen jonka läsnäoloa ei lainkaan kentällä huomaa. Sopisiko samanlainen lähestymistapa myös "hyvään" käännökseen ja kääntäjään?Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-13496193640642373092013-04-09T02:25:07.087+03:002013-04-09T02:25:07.087+03:00Nyt tietenkin tartun tuohon suomennosasiaan, koska...Nyt tietenkin tartun tuohon suomennosasiaan, koska se on mielen päällä. Kirjailija osaa tietenkin kirjoittaa hienon kirjan, oma kieli on hallussa. Lukija voi pitää eläväisellä kielellä kirjoitetusta käännöskirjasta, vaikka suomentaja olisi pistänyt paljonkin omiaan. Ehkä kirja on silloin jopa "parempi" kuin alkuperäinen. Tai sitten joskus ei. Mutta kenen se kirja sitten on? Ja mielenkiintoinen tuo vastuukysymys.sannabananahttps://www.blogger.com/profile/05463841677106746418noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-16484702606583543822013-04-02T10:44:30.542+03:002013-04-02T10:44:30.542+03:00Saarikoski ei varmaankaan viisveisannut suomenkiel...Saarikoski ei varmaankaan viisveisannut suomenkielestä, mutta suhtautui, ainakin Pekka Tarkan Saarikoski-teoksen mukaan suomentamiseen välillä miten sattui.<br /><br />Pakinassani oleva Roth-sitaatti on elävää suomea. Siitä ei siis kyse.<br /><br />Mutta kun Saarikoski esimerkiksi "puhuu" käsillä olleessa Bellowin käännöksessä "Tyynen Valtameren teatterista" (kun tarkoitetaan tietysti sotanäyttämöä), lukija alkaa ihmetellä oliko kääntäjä laiska, välinpitämätön vai heikosti maailmanhistoriasta perillä. Tuollaiset "mokat" eivät tietenkään selity hyvällä tai huonolla englannintaidolla.<br /><br />Tarkka kertoo Saarikoski-elämäkerrassa, että 1968 Saarikoskelta jäi juopottelun takia Donleavy-käännös kesken ja sen paikkasi toinen kääntäjä. Kustantaja kuitenkin julkaisi Holtittoman miehen Saarikosken nimellä ettei Saarikosken kääntäjänmaine olisi kärsinyt. Tarkka jatkaa näin: "Hän myönsi osaavansa huonosti englantia, jota ei ollut koskaan opiskellut."<br /><br />Kauan sitten olin tekemässä esipuhetta Rothin Haamukirjailijaan, ja sain luettavaksi Saarikosken käännöksen. Siitä pisti silmään outoja asioita, kuten esimerkiksi se että autossa olisi "patteri". Kerroin niistä kustantajalla (Klaus Taubertille), joka hyväntahtoisesti sanoi jotenkin että Penalla on ollut vähän kiire, kyllä virheet korjataan.<br /><br />Silloin muistan ajatelleeni, että taiteilija ei vain tiennyt mitä osia henkilöautossa on, mutta sittemmin lienee käynyt ilmi, että Saarikoski suhtautui moniin kääntämiinsä romaaneihen laiskan välinpitämättömästi ja jopa vihasi niiden suomentamista.<br /><br />En kuitenkaan enkä missään mielessä kannata pilkkujen kanssa pulaamista enkä pikkuasioilla saivartelemista.Kyösti Salovaarahttps://www.blogger.com/profile/17678948152544873985noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-6871910981309919827.post-56096342980214114202013-03-28T11:54:02.098+02:002013-03-28T11:54:02.098+02:00On tavattoman tärkeää haukkua kaikki Saarikosken k...On tavattoman tärkeää haukkua kaikki Saarikosken käännöksen tätä nykyä. Olen lukenut suurimman osan hänen käännöksiään, mutta yrittänyt yleensä hankkia kirjoja käsiini myös alkukielisinä. Se ei aina onnistu.<br /><br />Ne silti ovat tuntuneet toimivilta suomennoksilta. En usko että Saarikoski olisi kirjoittanut omia kirjojaan suomennoksina. Mutta olivatko ne hutilointeja?<br /><br />Yhtä kävin aika tarkasti läpi, Siepparia, eli Catcher in the Rye. Kumpaakaan ei ole kirjahyllyssäni ja on kiirastorstai, mutta muistumani on, että Saarikoski yritti tehdä mahdollisimman autenttisen kuvan nuoruus-angstista sen aikaisella kielellä. Salinger käytti kirjoissaan puhekieltä. Ja jostain syystä juutalaisyhteisö USAn itärannikkolla ei tuolloin hyväksynyt kieltä, joten kauno on saattanut olla tuolloin kaunompaa kuin nykyään.<br /><br />Kai tätä keskustelua voi jatkaa edelleenkin ja lähilukea noita suomennoksia. Mutta en ole varma siitä lähtökohdasta että Saarikoski olisi viisveisannut suomennoksista. Kyllä englantia hänen elinaikanaan osattiin jo aika hyvin.Ripsahttps://www.blogger.com/profile/04888331457019581902noreply@blogger.com