Oikaisten

 [ja selittäen]

Kyösti Salovaara, 2023.

Oikaisematon.

Toisin kuin 1. toukokuuta sivulla A 22-23 virheellisesti väitettiin, kamiinan propelli ei pyöri sen takia, että lämmin ilma kohoaa ylös. Pyörimisen taustalla on fysiikan ilmiö, jota voidaan kutsua lämpösahköiseksi ilmiöksi.

-  Helsingin Sanomat, 4.5.2023.

Lauantaina 6. toukokuuta sivuilla A 26-27 yhteiskuvassa olevat henkilöt ovat vasemmalta oikealle lueteltuna Rosanne Archibald, kuningas Charles, Mary Simon, Cassidy Caron ja Natan Obed.

- Helsingin Sanomat, 7.5.2023.

Sanotaan että parempi virsta väärään

    kuin vaaksa vaaraan.

    Tiedetoimituksemme tutkii ja

    oikaisee tarvittaessa.

Mitä hemmettiä lämpösähköinen ilmiö on?

    Lukija kysyy.

    Tiedetoimitus tutkii,

    kutsukaamme sitä toistaiseksi 

                            kamiinan propelli-ilmiöksi.

Miksi oikaisuja on niin vaikea yhdistää mihinkään?

    Pahoittelemme, ne on kirjoitettu varmuuden vuoksi

    Julkisen sanan neuvostoa silmällä

                                          pitäen.

  

Ettekö todellakaan osaa erottaa prosentteja prosenttiyksiköistä?

     kiukustunut lukija kysyy.

     ”Kyllä osaamme”, politiikan toimituksen päällikkö vastaa.

     ”Mutta kun täällä hääräilee kaikenmaailman

                               humanistihippejä.”

Tietysti olemme asenteellisia,

     päätoimittaja oikaisee,

     mutta sitähän lehdistönvapaus tarkoittaa.

Meilläkin on mielipide,

    olemme ihmisiä, myös.

Jos oikaisemme kaikki mielipiteet

    saamme suoran

                  viivan.

Selkeä tavoite!

Ilmeisesti vakio piistä löytyy kaikki numerot

    mutta oliko matemaatikko ja kirjailija Lewis Carroll

    oikeassa ajatellessaan että jonakin päivänä kaikki

    mahdolliset romaanit on kirjoitettu, kaikki sanat

                                                             käytetty?

Tekoäly tekee sen jo!

    Kirjoittaa uudestaan ennen

                     kirjoitetun.

Niinkin on sanottu että

     piistä (3,14159...) löytyy kaikki romaanit

     jos numerot koodaa kirjaimiksi.

Siinä riittää etsimistä!

Kyösti Salovaara, 2023.

Jakaranda.

Lukija kysyy:

    miten jakarandan alla seisoneen

    auton saa puhdistetuksi jakarandan mahlasta?

Tiedetoimituksen puutarhaosasto oikaisee:

    Ei se ole jakarandan mahlaa vaan

    puussa asustavien kirvojen eritettä.

Sinistä pissaa, ihan kiva!

Lämpimänä iltana

    istuimme laventelinväristen kukkien holvissa

    ääneti keskustellen kaikenlaista

    kengänpohjat kahvilan kivetykseen liimattuina.

Ah, jakarandan romantiikkaa!

Oikaisemme erään väärin ymmärryksen:

    ei esineillä eikä olennoilla ole väriä.

    Värit ovat katsojan silmässä, eivät muualla.

Kuulostaa uskomattomalta.

    Se on.

    Mutta James Fox sanoo näin The Guardianissa ja vetoaa useisiin

     asiantuntijoihin.

Valolla on erilaisia aallonpituuksia,

     mutta värit syntyvät vasta valon

     heijastuessa aivoihimme

     värittömistä pinnoista.

Värit ovat aivojemme pigmenttiä

     eivät esineiden pinnassa.

Jos puu kaatuu vuorien

    takaisessa laaksossa

    missä yksikään ihminen ei ole käynyt eikä käy

    sen lehdet ovat

                      värittömiä.

Miksi sitten sanomme punaista punaiseksi

     ja sinistä siniseksi?

     Pelkästään ollaksemme 

                       romantikkoja, vai?

Erilaisissa kulttuureissa

     väreillä on erilaisia merkityksiä.

     Objektiivista ei ole se mikä näyttää

                                                  värilliseltä.

Otanpa pari subjektiivista

    värivalokuvaa!

Sanaleikit voivat olla

                  vaarallisia.

Kyösti Salovaara, 2023.

Bougainvillea.

Eihän asia minulle kuulu,

    mutta…

    sanoi Pätkä.

Matemaatikot ovat löytäneet mallin

    ihmisten käyttäytymiselle joukossa,

    kertoo El País lainaten Science-lehteä.

Yllättävää kyllä

     kun ihmiset kävelevät joukossa toisiaan kohden

                          vaikkapa leveällä jalkakäytävällä

                          tai metro-asemalla

    niin kävelijät muodostavat spontaanisti

    vastakkaissuuntaisia kävelykaistoja

    itse niitä huomaamatta.

Nämä kahteen suuntaan vievät kaistat

    eivät ole välttämättä

    suoria, mutta yleensä noin kahden ihmisen levyisiä

    ja jos joku vastaantulija erehtyy kaistasta

                     hänet palautetaan oikealle uralle

                     huomaamattomasti.

Jos ihmismassa pystyy spontaanisti

    toisensa kohdatessaan

    näin rationaaliseen käyttäytymiseen

    yhteisesti sen enempää ajattelematta

    miksei maailmanrauhaa hoideta samalla tavalla?

Vai onko kaistoja

     ja mahdollisia suuntia liian monta

     vaistolle ratkaista?

Loppuuko järki

    kun sitä

    aletaan käyttää?

Ylevä ajatus:

    ihminen on rationaalinen olento

    semminkin nukkuessaan.

Jos pitäisi valita

    sinisen ja punaisen väliltä,

     ottaisin lilan

     kompromissina.

Ei meitä ikuiseksi

     luotu jos lainkaan

     laina-ajalle.

Palatakseni jakarandaan

    on se kaunis

    kirvoineen.

   

Kyösti Salovaara, 2023.

Oikaistu!