[vai?]
Kyösti Salovaara, 2023. |
Tieteellinen vallankumous ei ollut tiedon vallankumous. Se on ollut ennen kaikkea tietämättömyyden vallankumous. Tieteellisen vallankumouksen liikkeelle pannut suuri oivallus oli ymmärrys siitä, että ihmiset eivät tunne vastauksia kaikkein tärkeimpiin kysymyksiin.
Islamin, kristinuskon, buddhalaisuuden ja kungfutselaisuuden kaltaisten esimodernien tiedon traditioiden mukaan kaikki, mitä maailmasta tarvitsi tietää, oli jo tiedossa.
- Yuval Noah Harari kirjassaan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, 2011.
Läntistä mediaa seuraamalla syntyy helposti kuva, että valtiot voi jakaa mustiin ja valkoisiin lampaisiin. Samoin valtioiden johtajat ja hallitukset.
Useat kiinalaiset ovat onnellisia kehityksestä ja rakentavat ylpeinä uutta uljasta maataan. Meille taas välittyy kuva kansalaisiaan sortavasta hirmuvaltiosta. Ongelmia on ilman muuta, mutta meille synnytetty kuva ei kerro koko totuutta.
Samoin meillä on helposti ennakkoluuloja Afrikan maiden tai arabimaailman suhteen, vaikka niissäkin asuu hyvinvoivia ja onnellisia kansalaisia, ja maissa tapahtuu myönteistä kehitystä monilla sektoreilla.
- Petteri Taalas, Iltalehti 1.5.2023.
Lakastuneet lehdet rapisevat
kävellessäni
kansainvälisenä lehdistöpäivänä.
Siinä missä meret toiseksi muuttuvat
leijalautailija ponnahtaa
taivasta vasten tuulen
vinkuessa Tarifan hiekalla.
Me pienet pojat
muistamme 50-luvun
pellehyppykilpailut maauimalassa.
Räsyinen Harakka ja Lentävä Jakoavain
sätkyttelivät ilmassa
kuin holtittomat räsynuket.
Tarkoituksena oli peittää
sätkyttelemällä
atleettinen taito
ja loistava kehon hallinta.
Tarifan tyrskyistä
ponnahtava surffaaja ei
peittele taitojaan.
Modernissa arvoyhteiskunnassa
jakoavaimet eivät lennä
koominen puhe tarkoitetetaan
vakavaksi.
Pikkupoika
kaipaa lennokkaita pellehyppyjä
kolmella kierteellä, pläsh!
Kun Harari puhuu tieteen vallankumouksesta
hän puhuu luonnontieteistä,
siitä tiedosta minkä voi tietää lopullisesti.
Humanistiset tieteet eivät
tee vallankumousta.
Humanisti on aina oikeassa,
suhdanteiden mukaisesti.
Jos pureudut arvoihin
kynsin ja hampain
varaa aika hammaslääkärille.
Konsensusta vieroksuvat
kutsuvat joukot
kaduille, demokraattisesti.
Torilla tavataan!
Huono häviäjä huutaa,
eikä usko että
”kyllä kansa tietää”.
Ranskalainen meininki
poltetaan autoja ja tupakkia
Bastillen aukiolla.
”Ranska on paratiisi
asutettu porukalla joka
kuvittelee asuvansa helvetissä”,
sanoi matkakirjailija Sylvain Tesson.
[Elokuvamuisto: Paratiisin lapset
ohjasi Marcel Carné
kirjoitti Jacques Prévert
1945.]
Kyösti Salovaara, 2023. |
Niin ei ole kuin on
vaan miltä
näyttää:
luulemisen totinen kulttuuri.
Kuu jo melkein
täysi kun lehtopöllö
soidinhuutoaan korkealle kurkottavalla
rinteellä päästelee.
Jos Taalas on oikeassa
länsieurooppalainen media
ei ymmärrä muuta kuin omien
munaskuittensa tutinan.
Jos taas Harari osuu oikeaan
tieteen vallankumous
tappoi tunteiden valtakunnat.
Mutta jos muistan oikein
(miksi en muistaisi?)
Lande Lindfors kirjoitti
että tiedemiehet ovat tunteilijoista
pahimpia.
Helpottaa kun ei tiedä kaikkea.
Jos tietäisi
kannattaisi panna pillit pussiin ja
pensselit santaan.
Mutta sittenkin:
etsiikö tieteen vallankumous onnea
tietämättömyydestä?
Jos esimoderneille kulttuureille
riitti se tieto mikä riitti
olivatko onnellisia
kirkasta lähdettä katsoessaan?
Me mittaamme onnea
mittatikuilla luvuilla kertoimilla.
Kohta onnellisimmaksi julistetaan
sähköauto ja robotti-pölyn-imuri.
Ihme!
Afrikka nousee pilvistä kuin
joukko saaria.
Puhdasta magiaa, unien pölyä.
Seison Euroopan reunalla
Gibraltarin salmen takana
usvan ja pilvien leijuvat saaret.
Tiedämme ettemme tiedä
tuuleeko ensi vuonna lännestä vai etelästä
nyt vihuri puhaltaa hiekkaa hiuksiini.
Euroopan eteläisellä reunalla
niin korkealla, näin matalalla
Afrikan leijuvia saaria katsellessa.
Epätietoisuus!
?
Kyösti Salovaara, 2023. |
Taalas-sitaatista jäi mieltäni askarruttamaan kohta "meille synnytetty kuva ei kerro koko totuutta".
VastaaPoistaKoko totuus muiden kulttuurien tilanteesta ei varmaan aukea koskaan kenellekään. Me yritämme laajentaa maailmankuvamme, mutta ihmisikä ei riitä, sama kuin useamman kielen oppimisessa. Vaikka olisi kuinka opiskellut, niin vasta vähintään vuoden asuminen vieraassa maassa opettaa kielen, niin että siitä tietää ja nauttii.
Ihmisillä eri maanosissa on todennäköisesti hyvin virheellisiä käsityksiä toistensa sivistystasosta ja tyytyväisyydestä. Useimmiten kait oma tuntuu parhaalta ja hyvä niin.
Meillä on kyllä vaara turhaan ylemmyydentuntoon noitten onnellisuusmittausten vuoksi.
Lepposia päiviä edelleen "toisessa kotimaassa"!
Kiitos Marjatta!
PoistaJoo, noin on. Oikeastaan meidän ylihyvien pohjoismaalaisten pitäisi hyväksyä ajatus (ja tosiasia), että on toisenlaisiakin tapoja järjestää kulttuuri ja arvioida ihmisen asema siinä.
Tietysti me olemme ylivoimaisia -ai missä? Jääköön nyt arvioimatta.
Mutta muuallakin eletään. Kaikkea ei voi mitata helsinkiläisen arvomaailmasta käsin, jos sellaista nyt ylipäätään on.
Olen aikaisemminkin lainannut erästä amerikkalaista (jota en tietenkään nyt muista), jonka mielestä parasta olisi suhtautua vieraaseen järjellä eikä empatialla, koska empatia kohdistuu yleensä vain samankaltaiseen. Järki sen sijaan pystyy hyväksymään erilaisuuden, tunteista riippumatta.
On siis - perusajatus - järkevää tehdä yhteistyötä ja olla kanssakäymisessä erilaisten kulttuurien kanssa. Järkevämpää kuin sotia tai lyödä rajat kiinni.
Näin jatkuu päivät täällä, luvassa tänään 30 lämpöä, huh.
Usvan ja pilvien leijuvia saaria tähyillen, hiekkaa hiuksissa ja ilman, että täytyy tilata aikaa hammaslääkärille on ihmispolon hyvä antaa ajatusten lentää ajattomassa ajassa ja hajatelmien tavoittaa pilvenhäivät, uskaltaa olla onnellinen pellehypyillä tahi ilman ynnä hypyillä tuntemattomaan...
VastaaPoistaKiitos meren tuulahduksesta ja auringon lämmöstä, jotka avauksesi välittivät tänne raukan rajoille, jossa kirsikkapuut rohkeasti aloittavat kukintansa ja auvoisaa lomailun jatkoa!
Kiitos!
PoistaKommenttisi piristää vähän apeaa aamua.