Kuvittele!

[Valmiissa maailmassa - 2]

Kuvittele!

     Kuvittele että kävelet tunnelissa ja pysähdyt täsmälleen sen keskikohtaan.

     Kuvittele että seisot keskellä tunnelia ja katsot ensin vasemmalle. Tunnelin päästä valo tulee sinua kohti.

     Kuvittele että katsot oikealle. Myös siellä päässä valo loistaa ja kiitää sinua kohti.

     Valo lähestyy kahdesta suunnasta (valon nopeudella) ja juuri sinun kohdallasi valot törmäävät toisiinsa. Olettaen että osasit seisahtua täsmälleen tunnelin keskikohtaan. Jos et ole varma mihin pysähtyä, ota mittanauha mukaan.

     Mitä tapahtuu kun vasemmalta tuleva valo törmää oikealta tulevaan?

     Kuvittele mitä tapahtuu.

Valmiissa maailmassa, valmiissa yhteiskunnassa, sellaisessa kuin Suomi, yhteiskunnallinen keskustelu muistuttaa tunnelin valoa. Jos osasit kuvitella miten toisesta päästä lähestyvä valo törmäsi toisesta päästä tulevaan, ymmärrät mitä tarkoitan.

     Juuri tänään, juuri nyt keskustellaan esimerkiksi pakkoruotsista, pakosta koulussa opiskella ruotsinkieltä.

     Asiaan on vaikea ottaa jyrkkästi kantaa, koska suomalaiset tuntuvat pakkomielteisesti opiskelevan englantia eikä se huolestuta ketään. Paitsi minua.

     Minä työskentelin monta vuotta Suomessa ruotsalaisessa firmassa. Kokouksissa piti puhua englantia, koska riikinruotsalaiset eivät halunneet, että puhutaan ruotsia. Englannin puhuminen otti päähän, varsinkin kun softwareteknologiaan liittyvistä ammattiasioista oli vaikea puhua edes suomeksi. Onneksi ruotsia ei tarvinnut yrittää.

     Mutta kuvitella saa, että kaikki muuttuu. 
     Ainakin perussuomalaisten Jussi Niinistö saa ja osaa kuvitella. Hänen mielestään seuraava hallitus voi ryhtyä kielivapauden pioneeriksi, kunhan hallituksesta saadaan tiputetuksi pois ”takiaispuolue” (kardborre partiet) RKP.

     Kannattaa siis äänestää persuja jos haluaa, että takiaiset eivät kahlitse vapauttamme olla oppimatta. Miksi hitossa seitsemän veljestä opetettiin pakolla lukemaan?

Perussuomalaisia kannattaa muutenkin äänestää, sillä muuten meiltä viedään oluet Alkoon.

     Tämä ei ole ironiaa eikä sarkasmi.

     Vain perussuomalaiset ryhtyivät miehekkäästi ja suoraselkäisesti vastustamaan peruspalveluministeri Susanna Huovisen höperöitä puheita.

     Valmiissa maailmassa saa toki puhua mitä haluaa. Tyhmäkin saa olla julkisesti. Mutta jos on tyhmä julkisesti, kannattaako itkeä kun kannatus laskee?

     Kun demaripuolue äimän käkenä (som leder synål göken) hämmästelee kannatuksensa laskua, sen pitäisi kuunnella kriittisesti valtaan päässeen tätisiipensä puheita. Politiikko voi – ehkä – löytää kannattajia vetoamalla kansalaisten järkeen, mutta jos miehiltä (naisiltakin) kielletään olut, makkaransyönti ja autolla ajelu, niin on lapsellista haikailla kadonneiden kannattajien perään. Kun kieltää kaiken, kieltää lopulta itsensä.

     Isossa kuvassa hallitus on hukannut elämän perusidean.

     Siis elämästä nauttimisen prinsiipin. Sen että ensin tulee ihminen ja vasta sitten organisaatiot, instituutiot ja business.

     Susanna Huovinen ja muut terveystädit näkevät ihmisen pelkästään eräänlaisena hyvinvointivaltion kyborgina, askeettisena tuotantoyksikkönä joka ei ajattele muuta kuin työkykynsä uusintamista ja sen luovuttamista päivästä toiseen yhteiskunnan (= virkamiesten ja poliitikkojen) määrittelemiin tarkoituksiin.

     Arbeit macht frei.

Oletteko muuten huomanneet, että Timo Soini on ryhtynyt puhumaan niin kuin hallituksen ministerit puhuvat?

     Viime viikolla kuulin radiosta ainakin viisitoista kertaa saman päivän aikana, kuinka Soini vetosi ”isoon kuvaan”. Täytyy ymmärtää mitä ”isossa kuvassa” näkyy.

     Jos et ymmärrä mitä isossa kuvassa näkyy, kuvittele!

     Niin kuin huomasit, minäkin osasin edellä käyttää isoa kuvaa tarkoitukseni kuvaamiseen.

     Täytyy olla poliitikko (tai likinäköinen) tajutakseen kuinka tärkeää ison kuvan näkeminen on.

     Isossa kuvassa Soini hyväksyy jopa EU:n ja euron koska nekin ovat vain pieni osa isoa kuvaa. Triviaaleja yksityiskohtia mittaamattoman maailman maisemassa.

     Jos siis haluat päästä mukaan maalaamaan isoa kuvaa, voit hyvinkin äänestää perussuomalaisia.

     Eikä tämä ole ironiaa eikä sarkasmi valmiissa maailmassa.

Kesän aikana olen omasta tahdosta ajaessani ja repsikanpaikalle istutettuna pakosta kuunnellut kaikenlaisia radiokanavia.

     Mistä nämä levyjen välissä höpöttävät toimittajat oikein tulevat? Onko Suomessa jossakin uudenlainen toimittajakoulu, josta valmistuu tyhmäntoimittajia kaupallisille radiokanaville?

     Mutta huolestuneempi olen siitä, että samanlaisia tyhmäntoimittajia kuulee Yleisradionkin kanavilla. Lyhyen ajan sisällä olen kaksi kertaa vaihtanut Ylen kanavaa kun sietokyky loppuu. Kun sitä koetellaan äärirajoille.

     Ensimmäisellä kerran niin tapahtui eräänä aamuna kuunnellessani hetken kun kaksi Ylenaikaisen toimittajaa kikatellen tutkiskeli toistensa käsilaukkuja.

     Verorahalla toimitettua tyhmyyttä – hemmetti!

     Toisella kerralla kaksi naistoimittajaa kikatteli Ylen kesäradiossa kertoessaan miten sikamakeaa (überkivaa) on kuunnella musiikkia hölkätessä ja ettei elämässä ole mitään hohtoa ellei pääse musiikin tahdissa lenkkeilemään.

     Onko mielenkiintoista vai ihan pahaenteistä, että kaupallisia radiokanavia kuunnellaan nyt ensimmäistä kertaa enemmän kuin Yleisradiota?

     Mutta yhtä kaikki, jos radiossa ei muusta tarvitse keskustella kuin käsilaukun sisällöstä, hölkkämusiikista ja muutenkin turhanpäiväisestä musiikista (josta tyhmäntoimittajat tuntuvat tietävän kaiken), maailma taitaa olla aika lailla mallillaan ja todellakin: Valmis!

     Kuvittele valmis maailma!

Venäläis-ranskalainen filosofi Alexandre Kojève väitti kauan sitten, että maailmanhistoria päättyi jo vuonna 1806, ja että Ranskan vallankumouksen esittämät vapauden, tasa-arvon ja veljeyden periaatteet merkitsivät itse asiassa ihmiskunnan ideologista päätepistettä.

     Sen jälkeen on vain näperrelty pragmaattisten yksityiskohtien parissa. On hiottu ja säädetty, viritetty ja puleerattu.

     Suomalaista yhteiskuntaa seuratessa (kuunnellessa) on helppo nähdä kuinka oikeassa Kojève oli.

     Jos et näe, kuvittele!

Minäkin olen yrittänyt kuvitella miksi helsinkiläiset taiteilijat ja kulttuuriväki vastustavat Guggenheimia.

Checkpoint Helsinki?
KS 2009.

     No, minä vastustan (katso tästä jos et usko) Helsingin keskustakirjastoa, mutta pitäisikö Guggenheimiakin karsastaa?

     En osaa.

     Vastustaakseen Guggenheimia taiteilijat ovat perustaneet Checkpoint Helsinki organisaation, jonka tarkoituksena on edistää suomalaista nykytaidetta.

     Kuvittele mitä Checkpoint Helsinki tarkoittaa valmiissa Suomessa!

     Onko se raja? Rajankäyntiä? Rajan ylitys, kenties.

     Onko se siis samanlainen paikka kuin Checkpoint Charlie oli Friedrichstrassella Berliinissä? Idän ja Lännen rajamaa? Liberaalin yhteiskunnan loppupiste siirryttäessä totalitääriseen itään, DDR:ään.

     Onko Checkpoint Helsingillä samanlainen tarkoitus?

     Edesauttaa matkaa liberaalista maailmasta totalitääriseen, yhden totuuden maisemaan? Yhteiskunnan tuella jos mahdollista, tietysti.

     Valmiista maailmasta takaisinpäin.

     Kuvittele sellainen tarkastuspiste!

Kuvittele, spekuloi!

     Minäkin kuvittelen.

     Kuvittelen maailmanpyörän Katajanokan rantaan.

     Kuvittelen että se on parasta mihin hyvinvointikulttuurihelsinki pystyy.

     Se kelpaa sossuille, vihreille, cokkareille, persuille ja Checkpoint Helsingille. Isossa kuvassa nykytaide kohtaa esittävän ja Orson Welles Ritva Viljasen - Anton Karasin sitran soidessa.

     Pyöritä, pyöreä, pyörryksissä...

     Kuvittele, kuvittele!

Checkpoint Charlie.
KS 2012.

_________________________________________________________

Pakinasarjan ensimmäinen kirjoitus Valmiissa maailmassa ilmestyi 18.7.2013.