Musta Joutsen

[yllättävän yllätyksen vaikutus]

Kyösti Salovaara, 2017.
Aluksi kaikki joutsenet olivat valkoisia
mutta sitten...

Emme voi päätellä tulevia tapahtua nykyisistä. Taikausko on uskoa kausaaliyhteyteen. Tahdonvapaus on siinä, ettemme voi tällä hetkellä tietää tulevia tekojamme.

    -Ludwig Wittgenstein: Loogisf-filosofinen tutkielma, 1921.

Eikö ole kummallista nähdä, että jokin tapahtuu täsmälleen siksi, että sen ei pitänyt tapahtua?

    -Nassim Nicholas Taleb: Musta Joutsen, 2007.

Onko maailmaa piinaava koronaviruspandemia Musta Joutsen?

    Isolla kirjoitettuna, niin kuin libanonilais-amerikkalainen matemaatikko ja entinen pörssimeklari Nassim Nicholas Taleb kirjoitti sen vuonna 2007 pohtiessaan erittäin epätodennäköisten tapahtumien giganttisia vaikutuksia yhteiskuntiin.

    Ihmisyksilöt ja yhteiskunnat ovat tottuneet yllätyksiin. Ne kuuluvat arkipäivään. Voitat lotossa, elämäsi muuttuu. Et voita lotossa eikä se yllätä sinua lainkaan. Menet hiekkarannalle ottamaan aurinkoa, koska on luvattu hieno päivä ja kohta värjöttelet rankkasateessa. Oikeastaan arvasit, että näin voi käydä; sellaisiahan nämä Suomen kelit ovat.

    Pörssikurssit nousevat ja laskevat, joskus yhtäkkiä. Kurssien romahdus yllättää, mutta jokainen tietää, että ainahan pörssi yllättää. Joku tauti iskee banaaniviljelmiin Brasiliassa. Valitettava juttu, mutta ostetaan ne nyt sitten Kanarialta. Maanjäristys kaataa taloja, se on yllätys johon on varauduttu. Talviflunssa tulee tavallista pahempana, mutta niihinkin on totuttu. Muuan koripallojoukkue jättää influenssan takia pelin väliin, mutta epidemia ei vaikuta koko sarjan pelaamiseen.

    Yhteiskunnilla ja yksilöillä on kyky joustaa, juosta räystään alle kun sataa ja nousta ylös maasta, kun sinne sattumalta kompastuu.

Mutta sitten tulee yksittäinen tapahtuma, arvaamaton ja yllättävä, sinänsä konkreettinen eikä mitenkään mystinen ja silti se muuttaa koko maailman toiseksi, ainakin vähäksi aikaa.

    Terrori-iskut New Yorkissa 2001 olivat tällainen tapahtuma, samoin finanssikriisi 2008 (josta Suomi oli vasta toipumassa nykyisen kriisin iskiessä), ja nyt koronapandemia näyttää johtavan ennakoimattomaan talouden ja inhimillisen elämän tuhoutumiseen.

    Näitä ennakoimattomia ja seurauksiltaan arvaamattomia tapahtumia Taleb kutsuu Mustaksi Joutseneksi. Ihmiset luulivat pitkään, että kaikki joutsenet ovat valkoisia, kunnes Australian löytäminen yllätti: siellä asusteli musta joutsen.

    Taleb sanoo, että ”yhteiskunnallisella” Mustalla Joutsenella on kolme ominaisuutta.

    Ensinnäkin se on vieras havainto, jonka mahdollisuuteen mikään aikaisemmin koettu ei viittaa.

    Toiseksi sillä on äärimmäinen vaikutus.

    Kolmanneksi ihmisluonto keksii jälkikäteen selityksiä sen ilmaantumiselle, ikään kuin se sittenkin olisi ollut ennustettavissa.

    Ihmisluonto on sokea sattumille, vaikka se osaa jälkikäteen kertoa niiden ”johdonmukaisen” tarinan.

Ihminen haluaa uskoa tarinoihin, kertomuksiin, huhuihin – siihen että kaikella on syy- ja seuraussuhde. Kaikella on tarkoitus, elämän logiikka, ihminen ajattelee.

    Taleb väittää, että ihminen ei opi sitä, että ihminen ei opi. Me emme opi sääntöjä vaan pelkästään faktoja: ”Halveksimme abstraktia ja halveksuntamme on intohimoista”.

    Hans Rosling on kirjassaan Faktojen maailma jossain määrin samoilla linjoilla kuin Taleb. Myös Roslingin mielestä ihmisen geneettinen mieli pyrkii luomaan kaikista asioista tarinoita ja tarinaan sisältyy aina hyvän ja pahan taistelu, vastakkainasettelu, joka ei ikään kuin hyväksy abstraktin säännön olemassaoloa. Varsinkin journalismi korostaa vastakkaisten voimien ikiaikaista taistelua. Kaikki ei voi mennä hyvin, koska tarina edellyttää myös huonojen voimien läsnäolon.

    Mutta jos finanssikriisi vuonna 2008 oli yllättävä sattuma ja sen seuraukset täysin arvaamattomat, niin miksi se oikeastaan tapahtui? Jos väitän, että kysymys oli oikeastaan pankkien välisen luottamuksen katoamisesta, niin oliko kriisi oikeastaan Musta Joutsen? Vai oliko se nimenomaan sitä siksi, että nyt esitän tapahtumille järkevän selityksen ja tarinan, vaikkei sellaista ”tarinaa” ollut itse tapahtumien keskellä vuosina 2008-2009? Jos luottamus ennakoimattomasti katosi, se todella katosi yllättäen ja seuraukset tiedetään.

    Entä koronavirus?

    Kaikki virologit tietävät ja myös sen kertovat, että voimakkaasti vaikuttavia viruksia tulee kerran 20-30 vuodessa. Ne eivät voi yllättää ketään.

    Miksi maailma nyt on polvillaan? Joku sanoo että se johtuu globalisaatiosta, monimutkaisten verkostojen särkymisestä. Mutta onhan maailmanlaajuisia talouskriisejä ollut ennenkin.

    Entäpä jos väitän, että myös nyt on kysymys (valtioiden välisen) luottamuksen puutteesta, niin onko juuri se (eikä virus) tämän kriisin Musta Joutsen?

    Epätodennäköinen yllätys oli, että pandemia levisi niin nopeasti Eurooppaan. Se oli yhtäkkiä kaikkialla. Mutta sitten kun, ja aivan yllättäen, valtioiden välinen luottamus katosi pandemiapaniikissa, eri puolilla pistettiin rajat kiinni ja ryhdyttiin kansallisiin jyrkkiin rajoitustoimiin. Ne halvaannuttivat yhteiskunnat ja talouden. Luottamuksen arvaamattomalla murenemisella oli ja on giganttiset seurausvaikutukset.

    En tietenkään väitä, että tilanne olisi toinen, jos EU ja kansainvälinen yhteisö olisivat pyrkineet yhteisiin vastatoimiin eikä rajoja olisi suljettu, mutta aiheuttiko globaalin hädän virus vai sen johdosta tehdyt äärimmäiset toimenpiteet? Eikö ole niin, että virus käyttäytyi suunnilleen samalla tavalla kuin virukset ovat käyttäytyneet ennenkin, mutta nyt ihmiset (valtiot) aiheuttivat arvaamattomalla käyttäytymisellään tuhoisan ketjureaktion? Mitä tekemistä esimerkiksi lentokoneiden maassapitämisellä on lopultakaan, aidosti, koronaviruksen rakenteen kanssa? Ei mitään: edellistä ei voi päätellä jälkimmäisestä.

    Kenties jälkikäteen, sitten kun tilanne rauhoittuu (toivottavasti se rauhoittuu), tämäkin Musta Joutsen selitetään tarinana, jonka kauheuksiin olisi voinut varautua, jos olisi kuunneltu ”oikeita” tahoja.

Mustan Joutsenen nokaniskujen haavat jäävät oivaltamatta Nassem Talebin mielestä narratiivisen harhan takia.

     "Pidämme tarinoista", Taleb sanoo, "haluamme yhteenvetoja ja pyrimme yksinkertaistamaan, siis vähentämään asian ulottuvuuksia... Harha liittyy alttiuteemme ylitulkintaan ja lukkarinrakkauteemme lyhyisiin kertomuksiin raakojen totuuksien asemesta."

     Meillä on hyvin rajallinen kyky tarkastella tosiasioiden seurauksia kutomatta niihin selitystä. Sattumanvaraisille tapahtumille pakotetaan looginen yhteys. Koronavirus ja rajojen sulkeminen näyttävät loogiselta yhteydeltä, vaikka jokainen meistä tietää ettei virus noudata rajoja eikä sen leviämisellä ole mitään tekemistä valtioiden rajojen kanssa.

    Ongelma tietysti syntyy sen suhteen mitä tästä voi oppia. Vai voiko mitään?

    On toki mahdollista ja toivottavaa, että samanlaisen pandemian varalle varustaudutaan. Kun se joskus tulee, niin se aiheuttaa vähemmän ongelmia.

    Mutta samanlaisen pandemian toistuminen, uudelleen syntyminen ei ole Musta Joutsen. Me kenties varaudumme tuleviin pandemioihin varastoimalla todella paljon kasvosuojuksia, näytteenottopuikkoja, haalareita ja hengityslaitteita (ja hyvä niin), mutta jos seuraava kriisi on Musta Joutsen, silloin juuri noista välineistä ei ole apua vaan tarvitaan jotakin muuta. Mitä? Sitä ei kukaan osaa ennustaa.

    ”Tiedän”, Taleb sanoo, ”että epätodennäköiset tapahtumat dominoivat historiaa vastakin, mutta en tiedä mikä tällainen tapaus on.”

    Ei kannata yrittää ennustaa täsmällisesti Mustia Joutsenia, koska juuri sillä tavalla altistumme enemmän niille tapahtumille, joita emme tule ennustaneeksi, siis niille aidoille Mustille Joutsenille.

Mitä jos seuraava Musta Joutsen onkin…?

    Vaikkapa totaalinen energiakriisi, ja jonakin hirvittävänä pakkastalvena Suomesta loppuu energia. Asiantuntijoiden mukaan Suomessa ei ole enää aitoa varavoimaa, koska hiilellä käyvät voimalaitokset on purettu eikä niiden tilalle ole suunnitteilla korvaavia tilapäisvoimalaitoksia.

    No, ei hätää, onhan meillä Tanskan tuulivoima, Norjan vesivoima ja Venäjältä saadaan atomisähköä aina kun tarvitaan.

    Ai että saadaan. Joko me unohdimme, että Tanska oli ensimmäinen maa joka sulki rajansa täydellisesti koronapandemian alkuvaiheessa. Mikä takaa ettei se tee sitä seuraavassakin kriisissä? Ja kuka lupaa Tanskaan kovia tuulia ja Norjaan riittäviä sateita?

    Tai mitä jos seuraava Musta Joutsen viriää suomalaisilla maatiloilla. Jonakin päivänä kaikki eläimet, naudat, siat ja kaikki kanat ja broilerit kuolevat muutamassa päivässä mystisen eläintaudin tappamana.

    Eihän se ole mahdollista, sanot. Eihän Suomen puhtaassa elintarviketuotannossa tuollainen ole mahdollista. Eihän omavaraisuus voi olla haitta?

    Eikö? Joko unohdit mitä Mustalla Joutsenella tarkoitetaan?

Sanotaan että koronapandemian pakottamana kuukaudessa on tehty digiloikka, johon muuten olisi mennyt kolme vuotta.

    Hyvä juttu. Nyt digiä piisaa suun ja sierainten täydeltä. Kohta kaikki on niin etäbittiä ettei pussatakaan tarvitse.

    Mutta mitä jos… seuraava Musta Joutsen onkin hirvittävä, osittain rakennettu mutta lopulta sattumalta valloilleen päässyt tietokonevirus, jota kukaan ei ole osannut edes kuvitella? Jos kaikki maailman ohjelmistot ja tietokannat romahtavat yhden yön aikana niin, että samalla suurin osa (tai jopa kaikki) tietokoneiden mikropiireistä käryää pelkäksi roskaksi? Siellä missä on sähköä, siellä myös lämpöä kehrätään. Kun kaikki tietokoneet pysähtyvät, aineellinen ja inhimillinen tuho on valtaisa niin merellä, ilmassa kuin maanteillä, yhtä hyvin sairaaloissa, sähkölaitoksissa, paperitehtailla, mediataloissa… kuin jokaisessa kodissa. Tuollaisen iskun jälkeen ihmiset tappelevat paljain nyrkein sapuskasta ja lämmöstä. 

    Ei sellaista voi tapahtua, ei kaikkialla yhtä aikaa. Ja onhan meillä hyvät backupit tietokannoista ja ohjelmistoista, sanot. Onko? Entäpä jos digimustajoutsen nimenomaan tuhoaa ensin kaikki varmuuskopiot ennen kuin se tuhoaa kaiken muun?

    Sellainen ei ole mahdollista, sanot.

    Ei tietenkään… ja Musta Joutsen nostaa päänsä noustakseen siivilleen.

Kyösti Salovaara, 2017.