[Maaliskuun
Po Chü-i]
 |
| Kyösti Salovaara 2014. |
Kysymys ystävälle
Istutin
orkidean, marunaa minä en istuttanut,
mutta kun
orkidea kasvoi, kasvoi myös maruna.
Niiden
juuret kasvoivat pitkiksi
ja
punoutuivat toisiinsa,
niiden
varret ja lehdet kietoutuivat vehmaina yhteen,
orkidean
tuoksuva varsi peittyi
marunan
haiseviin lehtiin.
Päivät
ja yöt ne kasvoivat pituutta ja leveyttä.
Jos kitken
marunan pois, pelkään orkidean vahingoittuvan,
kun
kastelen orkideaa, pelkään ravitsevani marunaa.
En siis
voi kastella orkideaa
enkä
kitkeä marunaa.
Vaikka
mietin miettimistäni, en tiedä mitä tehdä.
Mitä sinä
ehdottaisit?
-Po
Chü-i: Korotan ääneni ja laulan. (Suom. Pertti Nieminen. Otava,
1975.)
______________________________________________________________
Ajastettu 18.2.2015
______________________________________________________________
Ajastettu 18.2.2015
Tuo kysymys seuraa ihmispoloja niin kauan kuin tietoista elämää riittää. Mutta kyllä joskus tuntuu siltä että sama kysymys iskee myös Lidia-kissaa aina välillä. Tai ainakin intressien ristiriita.
VastaaPoistaElämähän on hieman pateettisesti sanottuna vastakohtien synteesiä; ei ole mustaa ilman valkoista eikä varsinkaan harmaan sävyjä. Jos ottaa yhden puolen pois, toinenkin katoaa.
PoistaIdealisti tietysti toivoo että vain aurinkoiset päivät ja kauniisti kukkivat kedot olisi se utopistinen mahdollisuus, vaikka tietää että joskus väritön lintu laulaa kauniimmin ja mitätön kasvo tuoksuu ihanimmalta.