[Helmikuun
Fitzgerald]
 |
| Kyösti Salovaara 2014. |
”Gatsbyn
talo oli tyhjillään...
Vietin
lauantai-iltani New Yorkissa...
Viimeisenä
iltana... menin vielä kerran katsomaan läheltä tuota sekavaa,
suunnatonta talon kuvatusta....
Useimmat
rannan suuret talot olivat nyt autioina eikä näkynyt juuri muita
valoja kuin salmen toiselta puolen kimmeltävät liikkuvan
lauttalaivan valorivit. Ja kun kuu nousi ylemmäksi, alkoivat
epäolennaisilta näyttävät talot haihtua olemattomiin, kunnes
vähitellen tajusin, miltä tämä saari oli näyttänyt, kun se
kerran kukkeana, uuden maailman tuoreen vihreänä etuvartiona
houkutteli hollantilaista merenkävijää... Ohimenevän lumotun
tuokion ajan ihminen oli varmaan pidättänyt henkeään esteettisen
elämyksen vallassa, jota hän ei ymmärtänyt eikä odottanut,
nähdessään edessään viimeisen kerran historiassa jotakin
sellaista, joka veti vertoja hänen kyvylleen tuntea ihmetystä.
Ja kun
istuin siinä pohtien vanhaa, tuntematonta maailmaa ajattelin Gatsbyn
ihmetystä hänen nähdessään ensimmäisen kerran Daisyn laiturin
päässä palavan vihreän valon. Hän oli kulkenut pitkän matkan
saapuakseen tälle siniselle nurmikentälle, ja hänen haaveensa oli
silloin täytynyt tuntua olevan niin lähellä toteutumistaan, että
sen olisi miltei mahdotonta enää liukua hänen käsistään. Hän
ei tietänyt, että se oli jo jäänyt hänen taakseen, jonnekin
suurkaupungin takaiseen suureen pimeyteen, missä laajat lakeudet
loittonivat yöhön.
Gatsby
uskoi vihreään valoon, siihen täyttyvään tulevaisuuteen, joka
vuosi vuodelta väistyy tieltämme. Se väisti meitä kerran, mutta
mitäpä sillä väliä – huomenna juoksemme nopeammin ja kurotamme
kätemme kauemmaksi... Ja jonakin kauniina aamuna...
Niin
me kamppailemme, vastavirtaan kuin veneet jotka alituisesti ajautuvat
takaisin menneisyyteen.”
-F. Scott
Fitzgerald: Kultahattu. (The Great Gatsby, 1925. Suom. tuntematon.
Otava, 2.p 1974.)
_______________________________________________________________
Ajastettu 18.2.2015
Ah, tuo kuva ja tunnelma :)
VastaaPoistaOnpa hieno tuo loppu: täyttyvä tulevaisuus ja vastavirtaan kamppailevat veneet.
VastaaPoistaTäyttyvä tulevaisuus tuo mieleeni istumisen selkä menosuuntaan junassa, mikä tuo minulle aina turvattoman olon. Kasvot menosuuntaan tuo (valheellisen) hallinnan tunteen, kun näkee, mitä sieltä edestä avautuu.
Gn! It's late here in Finland. I guess you're still in Miami.
Kiitos Sanna ja Marjatta. Fitzgeraldilla on syvällisiä ajatuksia vaikk a elämän pintaa näyttikin kuvaavan. Täällä ocean drivellä kämpän netti on hidas ja just nyt tuli rankka sadekuuro.
VastaaPoista