torstai 5. maaliskuuta 2015

High brow, low art

[Maaliskuun Po Chü-i]


                                                                                                   Kyösti Salovaara 2014.



Kysymys ystävälle

Istutin orkidean, marunaa minä en istuttanut,
mutta kun orkidea kasvoi, kasvoi myös maruna.
Niiden juuret kasvoivat pitkiksi
                    ja punoutuivat toisiinsa,
niiden varret ja lehdet kietoutuivat vehmaina yhteen,
orkidean tuoksuva varsi peittyi
                    marunan haiseviin lehtiin.
Päivät ja yöt ne kasvoivat pituutta ja leveyttä.
Jos kitken marunan pois, pelkään orkidean vahingoittuvan,
kun kastelen orkideaa, pelkään ravitsevani marunaa.
En siis voi kastella orkideaa
enkä kitkeä marunaa.
Vaikka mietin miettimistäni, en tiedä mitä tehdä.
Mitä sinä ehdottaisit?


-Po Chü-i: Korotan ääneni ja laulan. (Suom. Pertti Nieminen. Otava, 1975.) 

______________________________________________________________
Ajastettu 18.2.2015       

2 kommenttia:

  1. Tuo kysymys seuraa ihmispoloja niin kauan kuin tietoista elämää riittää. Mutta kyllä joskus tuntuu siltä että sama kysymys iskee myös Lidia-kissaa aina välillä. Tai ainakin intressien ristiriita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Elämähän on hieman pateettisesti sanottuna vastakohtien synteesiä; ei ole mustaa ilman valkoista eikä varsinkaan harmaan sävyjä. Jos ottaa yhden puolen pois, toinenkin katoaa.

      Idealisti tietysti toivoo että vain aurinkoiset päivät ja kauniisti kukkivat kedot olisi se utopistinen mahdollisuus, vaikka tietää että joskus väritön lintu laulaa kauniimmin ja mitätön kasvo tuoksuu ihanimmalta.

      Poista