Tunnustuksia

Tunnustus,tunnustuksia

Kirjasfäärin Taika lähetti minulle tunnustuksen joulukuun alkupuolella. Uuden vuoden kunniaksi otan sen vastaan nöyrästi kiittäen.

     Meemi tai ei, tunnustus lämmittää aloittelevaa bloggaajaa.

     Ensimmäisen blogipakinan julkaisin viitisen kuukautta sitten, elokuun 12. Se oli kuitenkin vain käyttöliittymän harjoittelua, joten ensimmäinen oikea torstaipakina ilmestyi 16.8.

     Tarkoitus oli silloin tällöin kirjoittaa lyhyehköjä pakinoita, mutta jostain syystä näitä on tullut useammin kuin silloin tällöin ja pidempinä kuin aiottua.

     Pitäisi pysyä mitassa. 

Taika lähetti tunnustuksen säännöt:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa.

2. Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.

3. Ilmoita näille kahdeksalle bloggaajalle tunnustuksesta.

4. Kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi.

Kahdeksan bloggaajan valinta on vaikea tehtävä, koska jokainen kirjabloggaaja ansaitsee tunnustuksen.  Kirjablogien maailma, johon olen tutustunut kunnolla vasta näiden viiden kuukauden aikana, on hämmästyttävän monipuolinen, avara ja uteliaisuutta herättävä.

     Alkuvaiheessa sain monelta bloggaajalta henkistä tukea ja neuvojakin, kuten Jokkelta, Kirsiltä, Booksyltä, Taikalta (mitenköhän tuo pitäisi taivuttaa?), Penjamilta, Veralta ja Sannabananalta.  Koska nämä ja monet muut suositut bloggajat ovat saaneet kenties moneenkin kertaan tunnustuksia, kierrätän meemiä hieman sattumanvaraisesti (mutta harkiten).

     Niin että kahdeksan tunnustukseni saajaa olkoon tässä:

Putte Wilhelmsson: Turmio ja perikato

Penjami Lehto: Jäljen ääni

Derrickus: Villa Derrickeria

Jokke: Jokken kirjanurkka

Booksy: Booking it some more

Anita Konkka: Sanat

Ketjukolaaja: Tahaton lueskelija

MAr : Minnan lukemaa – ja joskus jotain muutakin.

Sitten omat tunnustukset:

1. Olen lihansyöjä. Luulen että se kuuluu ihmiseläimen evoluutioon. Mutta en väitä että se olisi terveellisin tapa elää.

2. Kun syön kalaa ja viiniä on tarjolla, juon punaista. Oluttakin juon, vaikka kohonneiden kihtiarvojen takia sitä pitäisi välttää.

3. Tällä hetkellä suunnittelen kahta Espanjanmatkaa, toista Malagaan ja toista Madridiin. Suunnittelu tarkoittaa halpojen lentojen kyttäämistä. ”Halpa” lento tarkoittaa alle 300 euroa meno/paluu yhteensä. Suunnittelu ei tarkoita aikeen toteutumista.

4. Mielijuomani on espanjalainen brandy. Taisin juoda ensimmäisen brandyni Mallorcalla keväällä 1985.

5. Ajan kerran viikossa Helsingistä Kotkaan tapaamaan äitiäni, joka täytti tapaninpäivänä 94 v.

6. Olen runsaan vuoden ajanut automaattivaihteista (DSG eli kaksoiskytkin) autoa. 

7. Sain juuri luetuksi Nelson DeMillen jännärin The Panther (2012) joka tapahtuu Jemenissa. Kun lehdet alkoivat kirjoittaa Jemenissä siepatuista suomalaisista, minusta tuntui että tiedän DeMillen ansiosta Jemenin olosuhteista enemmän kuin suomalaiset toimittajat keskimäärin. Nyt luen, ties monettako kertaa, vanhaa Peter Cheyneytä, vuonna 1953 suomennettua Kovaksikeitettyä naista (Sinister Errand, 1945). Mitäköhän siitä sitten oppii?

8. Uuden vuoden kunniaksi pitäisi aloittaa laihdutuskuuri. Niitä on monta aloitettu. Joskus, kauan sitten jopa onnistuen. Mutta nyt saattaa taas käydä niin, että lopputulos on laiha.

Lopuksi bonustunnustus kaikille bloggaajille.

     Koska kaikkiin blogeihin ei voi lähettää viestiä, tulkoon tunnustus tähän kaikkien luettavaksi lainauksena Jean-Paul Sartrelta, teoksesta Mitä kirjallisuus on? (1948. Otava 1967 ja 1976. Suomennos Pirkko Peltonen ja Helvi Nurminen).

”Meillä ei ole mitään takeita kirjallisuuden kuolemattomuudesta...”

”Jos me kirjailijat häviämme, sen pahempi meille. Mutta sen pahempi myös yhteiskunnalle.”

”Mutta kirjallisuutta eivät loppujen lopuksi kuitenkaan suojele Kaitselmuksen muuttumattomat säännökset: kirjallisuus on sitä mitä ihmiset siitä tekevät, itsensä valitessaan he valitsevat kirjallisuuden. Jos kirjallisuus muuttuisi pelkäksi propagandaksi tai pelkäksi viihteeksi, yhteiskunta vaipuisi jälleen hetkessä elämisen liejuun, kalvosiipisten ja vatsajalkiaisten muistittomaan elämään. Tietenkään tämä kaikki ei ole mitenkään tärkeää: maailma voi varsin hyvin selviytyä ilman kirjallisuutta. Mutta ilman ihmistä se voi selviytyä vielä helpommin.”

Eikä ole kirjaa ilman lukijaa!

  Aloitteleva bloggaaja Berliinissä syyskuussa 2012.

  Kuva: Jaakko Salovaara.