torstai 3. toukokuuta 2018

Läpinäkyvästi


[käsipohjaa]

Kyösti Salovaara, 2018. (*)

Auringonpaisteessa väreilevän pinnan alla kivipohja loistaa kuin kaunis koru.
    Vesi on läpinäkyvää, kirkkaimmillaan hajutonta ja mautonta. Vaikka se ei ole periaatteessa minkään näköistä, se luo vedenalaiselle rantakivikolle uudenlaisen ilmeen. Hiekkaisessa kohdassa aaltojen pienoiskuva. Rantaan ajautuneet roskat kuin viimeisellä rannalla.
    Ihminen on aina rannalla, vaikka purjehtisi meren yli. Merelle ei jäädä asumaan. Urheat seikkailijat haaveilivat toisenlaisista rannoista ja kun löysivät ne, tekivät niistä samanlaisia.
    Päivästä toiseen vesi hioo kiviä ja kallioita. Veden kirkastamat kuviot muuttuvat.


Vesi on elämän alku ja loppu, elämän voimaanpanija.
    Mutta jos vesi ei toisaalta ole mitään, ei haise, ei maistu eikä oikein näykään, miten se voi luoda elämää?
    Seuravaaksi kysytään mitä elämä sitten on? Eihän sitäkään näe eikä sitä voi maistaa, sekin on väreilevä pinta jonka läpi näkyy ihmisiä, eläimiä, kasveja ja kiviä rantasorassa.
    Luonnossa vesi ei ole aivan puhdasta. Siinä näkyy ja maistuu ympäristön ainekset. Onko ihmisen elämä samanlainen heijastuma, sekään ei ole ihan puhdas, ei ihan mauton paitsi sitten kun prosessi loppuu.
    Elämä on pelkkä sana, kaikki muu sitten toimintaa.


Lapset uivat käsipohjaa ennen kuin oppivat.
    Mitä aikuiset uivat?
    Yleisradio itsesensuroi Herra Heinämäen suositun lastenohjelman.  Siinä on kai nykyiseen maailmaan kuulumaton intiaanihahmo.
    Vieläköhän Tex Willereitä saa myydä divareissa? Vai joko suvaitsevat ovat kiertäneet niissäkin mustan pensselin kanssa?
    On cool asua vapaamielisessä Suomessa.
    Herra Heinämäen kiellon sai aikaiseksi yksi ihminen twitterissä. Hän tuntui olevan ylpeä pystyessään vaikuttamaan Ylen ohjelman sensurointiin. Niin taisi olla sekin bloggaaja, joka sai viime jouluna Stockmannin kieltämään omat tiernapoikansa sillä perusteella, että niissä valkoihoinen näyttelee neekeriä.
    Voi sitä kansallisteatterin näyttelijää joka joutuu esittämään murhaajan roolin!
    Suvaitsevaisuus ei nykyään tarkoita suvaitsevaisuutta.
    Vesi ei sittenkään ole aina hajutonta eikä mautonta. Joskus se haisee pahalle ja maistuu karvaalta.


Kyösti Salovaara, 2018.


Vapamielisyys, liberaali elämänasenne on vähän kuin kirkas vedenpinta. Sitä joko on tai ei ole. Hercule Poirot sanoo tuoreessa elokuvassa: On oikeaa ja väärää eikä niiden välissä ole mitään!
    Erään tutkimuksen mukaan riittää kymmenen prosentin kokoinen ihmisryhmä ohjaamaan enemmistön mielipiteitä haluamaansa suuntaan, kunhan tuo ihmisryhmä toimii ehdottomasti, touhukkaasti ja militantisti ajamansa asian puolesta.
    Niin sanotut suvaitsevaiset käyttäytyvät tuolla tavalla. Mutta voiko suvaitsevaksi itseään sanova ja liberaalina itseään pitävä olla militantti jonkin asian puolesta? Määritelmän mukaan ei, mutta käytännössä kyllä, sillä sanathan eivät ole todellisuus vaan niiden tulkinta.
    Helsingin Sanomissa julkaistiin Taloustutkimuksen kysely, jonka mukaan nukkuvat äänestäjät ovat pääosin konservatiiveja. Liberaalit äänestävät vaaleissa, konservatiivit nukkuvat.
    Tulos on hieman yllättävä, koska varsinkin vasemmistossa on aina valiteltu, että vaaleissa nukkuminen auttaa porvareita. Äänestysvilkkauden nousemista on pidetty vasemmiston kannalta hyödyllisenä. Tässähän on sisäänkirjoitettuna ajatus, että vasemmistolaisuus on jotakin radikaalimpaa (jopa liberaalimpaa?) kuin oikeistolaisuus.
    Mutta mitä mielipidekysely oikein tuo esille? Vastaajista ja kysyjistä?
    Siellä oli esimerkiksi tällainen väittämä: ”Yleisesti ottaen Suomessa poljetaan vähemmistöjen oikeuksia ja mennään liikaa heteronormatiivisen enemmistön ehdoilla.”
    Tutkimuksen tilaaja ja toteuttaja pitivät väittämän kanssa samaa mieltä olevia liberaaleina ja eri mieltä olevia konservatiiveina. Konservatiivi siis hyväksyi väittämän, että ”yleisesti ottaen Suomessa paapotaan liikaa vähemmistöjä ja unohdetaan tavallisen, kunnollisen työtätekevän kansalaisen oikeudet”.
    Provokatiiviset väittämät valottavat kysymyksen esittäjän ajatusmaailmaa: Hänen mielestään esimerkiksi Herra Heinämäen ja tiernapoikien kieltäminen ja tuomitseminen on varmaankin ”liberaalia”, niiden salliminen taas "konservatiivista".
    Onko tutkijoiden ja toimittajien ajatus kääntynyt päälaelleen?
    Mielellään tuon kyselyn tulosta haluaa pitää ”totena”, mutta tarkoitushakuiset väittämät murentavat sen pohjaa kuin laine, joka lyö kaiken säpäleiksi. Onko muutosta haluava ihminen konservatiivi vai liberaali - vai kumpaa tahansa? Ilmaisiko neuvostoliittolainen tai kuubalainen sosialismi esimerkiksi liberaalia ajattelua? 
    Nyt 2000-luvulla enemmistön pitää yhä useammin kysyä vähemmistöltä lupaa ajatteluun ja käyttäytymiseen. Vähemmistöjen harrastama tyrannia ei kuitenkaan ole liberalismia. Suvaitsematon suvaitsevaisuus on kielioppivirhe.
    Enemmistöjä on helppo ohjailla haluttuun suuntaan – eihän ne muuten enemmistöjä olisikaan.
    


Historian pinnalla vesi väreilee, pohjassa näkyy ikiaikaisia kuvioita, jotka yhä muuttuvat.
    Ensi lauantaina tulee kuluneeksi 200 vuotta Karl Marxin syntymästä. Hän syntyi Trierissä Saksassa toukokuussa 1818 ja kuoli Lontoossa maaliskuussa 1883.
    Friedrich Engels, Marxin ystävä, työtoveri ja tutkimustyön rahoittaja piti puheen Marxin hautajaisissa Highgaten hautausmaalla. Hän tiivisti Marxin elämäntyön näin:
    ”Niinkuin Darwin keksi elimellisen luonnon kehityksen lain, niin keksi Marx ihmiskunnan historian kehityslain: sen siihen saakka ideologisten verhojen peittämän yksinkertaisen tosiasian, että ihmisten ennenkaikkea täytyy syödä, juoda, asua ja pukeutua ennenkuin he voivat harjoittaa politiikkaa, tiedettä, taidetta, uskontoa jne; että siis välittömien aineellisten elintarpeiden tuotanto ja siten kulloinkin vallitseva kansan tai ajanjakson taloudellinen kehitysaste muodostaa sen perustan, josta vastaavien ihmisten valtiolaitokset, oikeuskäsitykset, taiteelliset jopa uskonnolliset mielikuvat ovat kehittyneet ja josta niiden senvuoksi täytyy saada selityksensä – eikä päinvastoin, kuten tähän saakka on tapahtunut.” (**)
    Marx oli vallankumouksellinen renessanssi-ihminen.
    Me tavalliset ihmiset uimme käsipohjaa naama pohjaan päin.
    Nyt aprikoin: Voisiko käsipohjaa uida myös selällään?

Kyösti Salovaara, 2018.

(*) Veden kuvat otettu 26.4.2018 Espoon Haukilahdessa, Mellsteninrannassa.
(**) Suomennos vuodelta 1938.

6 kommenttia:

  1. Harmistuin tuosta Herra Heinämäen poistamisesta noin mitättömän kritiikin vuoksi, sama juttu Tiernapoika-jutussa Minusta Yle ja Stokka olisivat voineet vähät välittää somekritiikistä.

    Kumpi on tärkeämpi, perinne vai jonkun/joidenkin niuhottavat vaatimukset?

    Suvaitsevaisuus näyttää nykyään olevan usein diivailua, niiden suojelua, jotka eivät mitään suojelua kaipaa ja suvaitsematonta päällepäsmäröintiä.

    USA:ssa joku nuori nainen oli pukenut koulunpäätöstanssiaisiin kiinalaista naisten juhla-asua jäljittelevän kauniin puvun. Amerikankiinalaiset olivat hermostuneet somessa näkemistään kuvista, mutta Kiinasta oli satanut ihailua ja kiitosta sitä, että tämä tyttö arvosti heidän asuaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo some on vähän kuin loputtomat mielipidekyselyt, joissa kansalaiset vastaavat niin kuin heidän "odotetaan" vastaavan. Esimerkiksi aamun lehden mukaan suuri osa suomalaisista olisi valmis maksamaan lentomatkasta lisäveroa, mutta juuri kukaan ei aio vähentää matkustamista lentokoneilla. Mitä tuollainen vero sitten hyödyttäisi - paitsi niitä jotka veron saavat pussiinsa.

      Kummallista on että juuri ns. suvaitsevat säikkyvät kaikenlaista, siis erilaista, kun juuri heidän sietokykynsä pitäisi olla suurinta kaikista, ovathan he kansan kermaa, fiksuinta porukkaa.

      Muuan kokoomuspoliitikko tokaisi äskettäin ettei yleissivistyksellä ole merkitystä, kunhan muuten pärjäilee nykyhetkessä.

      Nämä historian hävittäjät - kuvitellun tasa-arvon nimissä - ovat samanlaisi yleissivityksen vähättelijöitä. Historian moninaisuus, sen tunteminen ja mukana kantaminen, sen ristiriidoista huolimatta, on myös eräänlaista yleissivistystä.

      Poista
    2. Kävin tekemässä tuon Hesarin kyselyn. Olipa tosiaan yksinkertaistava. Vastakkaisiksi asetetut väitteet eivät toimineet ollenkaan, joten piti valita viitosta.
      Olen tämän mukaan hieman keskimääräistä liberaalimpi, onneksi en "aidosti arvoliberaali feministiglobalisti"! Feministiglobalisti?

      Poista
    3. Kuulostaisiko feministiglobalisti hyvältä vaikkapa käyntikortissa? Ehkä. Sen vastakohta lienee sovinistilokalisti.

      Mielenkiintoista tietysti on, että monet "feministiglobalistit" eivät kuulosta lainkaan arvoliberaaleilta.

      Poista
  2. Oi, pidän tästä suuresti. Hienosti kirjoitettu.:)

    VastaaPoista