[käsipohjaa]
Kyösti Salovaara, 2018. (*) |
Auringonpaisteessa
väreilevän pinnan alla kivipohja loistaa kuin kaunis koru.
Vesi
on läpinäkyvää, kirkkaimmillaan hajutonta ja mautonta. Vaikka se
ei ole periaatteessa minkään näköistä, se luo vedenalaiselle
rantakivikolle uudenlaisen ilmeen. Hiekkaisessa kohdassa aaltojen
pienoiskuva. Rantaan ajautuneet roskat kuin viimeisellä rannalla.
Ihminen
on aina rannalla, vaikka purjehtisi meren yli. Merelle ei jäädä
asumaan. Urheat seikkailijat haaveilivat toisenlaisista rannoista ja
kun löysivät ne, tekivät niistä samanlaisia.
Päivästä
toiseen vesi hioo kiviä ja kallioita. Veden kirkastamat kuviot
muuttuvat.
Vesi
on elämän alku ja loppu, elämän voimaanpanija.
Mutta
jos vesi ei toisaalta ole mitään, ei haise, ei maistu eikä oikein
näykään, miten se voi luoda elämää?
Seuravaaksi
kysytään mitä elämä sitten on? Eihän sitäkään näe
eikä sitä voi maistaa, sekin on väreilevä pinta jonka läpi näkyy
ihmisiä, eläimiä, kasveja ja kiviä rantasorassa.
Luonnossa vesi ei ole aivan puhdasta. Siinä näkyy ja maistuu
ympäristön ainekset. Onko ihmisen elämä samanlainen heijastuma,
sekään ei ole ihan puhdas, ei ihan mauton paitsi sitten kun
prosessi loppuu.
Elämä
on pelkkä sana, kaikki muu sitten toimintaa.
Lapset
uivat käsipohjaa ennen kuin oppivat.
Mitä
aikuiset uivat?
Yleisradio
itsesensuroi Herra Heinämäen suositun lastenohjelman. Siinä
on kai nykyiseen maailmaan kuulumaton intiaanihahmo.
Vieläköhän
Tex Willereitä saa myydä divareissa? Vai joko suvaitsevat
ovat kiertäneet niissäkin mustan pensselin kanssa?
On
cool asua vapaamielisessä Suomessa.
Herra
Heinämäen kiellon sai aikaiseksi yksi ihminen twitterissä. Hän
tuntui olevan ylpeä pystyessään vaikuttamaan Ylen ohjelman
sensurointiin. Niin taisi olla sekin bloggaaja, joka sai viime
jouluna Stockmannin kieltämään omat tiernapoikansa sillä
perusteella, että niissä valkoihoinen näyttelee neekeriä.
Voi
sitä kansallisteatterin näyttelijää joka joutuu esittämään
murhaajan roolin!
Suvaitsevaisuus
ei nykyään tarkoita suvaitsevaisuutta.
Vesi
ei sittenkään ole aina hajutonta eikä mautonta. Joskus se haisee
pahalle ja maistuu karvaalta.
Kyösti Salovaara, 2018. |
Vapamielisyys,
liberaali elämänasenne on vähän kuin kirkas vedenpinta. Sitä
joko on tai ei ole. Hercule Poirot sanoo tuoreessa elokuvassa:
On oikeaa ja väärää eikä niiden välissä ole mitään!
Erään
tutkimuksen mukaan riittää kymmenen prosentin kokoinen ihmisryhmä ohjaamaan
enemmistön mielipiteitä haluamaansa suuntaan, kunhan tuo ihmisryhmä
toimii ehdottomasti, touhukkaasti ja militantisti
ajamansa asian puolesta.
Niin
sanotut suvaitsevaiset käyttäytyvät tuolla tavalla. Mutta voiko
suvaitsevaksi itseään sanova ja liberaalina itseään pitävä olla
militantti jonkin asian puolesta? Määritelmän mukaan ei, mutta
käytännössä kyllä, sillä sanathan eivät ole todellisuus vaan
niiden tulkinta.
Helsingin
Sanomissa julkaistiin Taloustutkimuksen kysely, jonka mukaan nukkuvat
äänestäjät ovat pääosin konservatiiveja. Liberaalit äänestävät
vaaleissa, konservatiivit nukkuvat.
Tulos
on hieman yllättävä, koska varsinkin vasemmistossa on aina
valiteltu, että vaaleissa nukkuminen auttaa porvareita.
Äänestysvilkkauden nousemista on pidetty vasemmiston kannalta
hyödyllisenä. Tässähän on sisäänkirjoitettuna ajatus, että
vasemmistolaisuus on jotakin radikaalimpaa (jopa liberaalimpaa?) kuin
oikeistolaisuus.
Mutta
mitä mielipidekysely oikein tuo esille? Vastaajista ja kysyjistä?
Siellä
oli esimerkiksi tällainen väittämä: ”Yleisesti ottaen Suomessa
poljetaan vähemmistöjen oikeuksia ja mennään liikaa
heteronormatiivisen enemmistön ehdoilla.”
Tutkimuksen
tilaaja ja toteuttaja pitivät väittämän kanssa samaa mieltä
olevia liberaaleina ja eri mieltä olevia konservatiiveina.
Konservatiivi siis hyväksyi väittämän, että ”yleisesti ottaen
Suomessa paapotaan liikaa vähemmistöjä ja unohdetaan tavallisen,
kunnollisen työtätekevän kansalaisen oikeudet”.
Provokatiiviset väittämät valottavat kysymyksen esittäjän
ajatusmaailmaa: Hänen mielestään esimerkiksi Herra Heinämäen ja tiernapoikien kieltäminen ja tuomitseminen on varmaankin ”liberaalia”, niiden
salliminen taas "konservatiivista".
Onko
tutkijoiden ja toimittajien ajatus kääntynyt päälaelleen?
Mielellään
tuon kyselyn tulosta haluaa pitää ”totena”, mutta
tarkoitushakuiset väittämät murentavat sen pohjaa kuin laine, joka
lyö kaiken säpäleiksi. Onko muutosta haluava ihminen konservatiivi vai liberaali - vai kumpaa tahansa? Ilmaisiko neuvostoliittolainen tai kuubalainen sosialismi esimerkiksi liberaalia ajattelua?
Nyt 2000-luvulla enemmistön pitää yhä useammin kysyä vähemmistöltä lupaa ajatteluun ja käyttäytymiseen. Vähemmistöjen
harrastama tyrannia ei kuitenkaan ole liberalismia. Suvaitsematon
suvaitsevaisuus on kielioppivirhe.
Enemmistöjä
on helppo ohjailla haluttuun suuntaan – eihän ne muuten
enemmistöjä olisikaan.
Historian
pinnalla vesi väreilee, pohjassa näkyy ikiaikaisia kuvioita, jotka
yhä muuttuvat.
Ensi
lauantaina tulee kuluneeksi 200 vuotta Karl Marxin syntymästä.
Hän syntyi Trierissä Saksassa toukokuussa 1818 ja kuoli Lontoossa maaliskuussa 1883.
Friedrich
Engels, Marxin ystävä, työtoveri ja tutkimustyön rahoittaja
piti puheen Marxin hautajaisissa Highgaten hautausmaalla. Hän tiivisti Marxin elämäntyön näin:
”Niinkuin
Darwin keksi elimellisen luonnon kehityksen lain, niin keksi Marx
ihmiskunnan historian kehityslain: sen siihen saakka ideologisten
verhojen peittämän yksinkertaisen tosiasian, että ihmisten
ennenkaikkea täytyy syödä, juoda, asua ja pukeutua ennenkuin he
voivat harjoittaa politiikkaa, tiedettä, taidetta, uskontoa jne;
että siis välittömien aineellisten elintarpeiden tuotanto ja siten
kulloinkin vallitseva kansan tai ajanjakson taloudellinen kehitysaste
muodostaa sen perustan, josta vastaavien ihmisten valtiolaitokset,
oikeuskäsitykset, taiteelliset jopa uskonnolliset mielikuvat ovat
kehittyneet ja josta niiden senvuoksi täytyy saada selityksensä –
eikä päinvastoin, kuten tähän saakka on tapahtunut.” (**)
Marx
oli vallankumouksellinen renessanssi-ihminen.
Me
tavalliset ihmiset uimme käsipohjaa naama pohjaan päin.
Nyt aprikoin: Voisiko käsipohjaa uida myös selällään?
Kyösti Salovaara, 2018. |
(*) Veden kuvat otettu 26.4.2018 Espoon Haukilahdessa, Mellsteninrannassa.
(**) Suomennos vuodelta 1938.
Harmistuin tuosta Herra Heinämäen poistamisesta noin mitättömän kritiikin vuoksi, sama juttu Tiernapoika-jutussa Minusta Yle ja Stokka olisivat voineet vähät välittää somekritiikistä.
VastaaPoistaKumpi on tärkeämpi, perinne vai jonkun/joidenkin niuhottavat vaatimukset?
Suvaitsevaisuus näyttää nykyään olevan usein diivailua, niiden suojelua, jotka eivät mitään suojelua kaipaa ja suvaitsematonta päällepäsmäröintiä.
USA:ssa joku nuori nainen oli pukenut koulunpäätöstanssiaisiin kiinalaista naisten juhla-asua jäljittelevän kauniin puvun. Amerikankiinalaiset olivat hermostuneet somessa näkemistään kuvista, mutta Kiinasta oli satanut ihailua ja kiitosta sitä, että tämä tyttö arvosti heidän asuaan.
Tuo some on vähän kuin loputtomat mielipidekyselyt, joissa kansalaiset vastaavat niin kuin heidän "odotetaan" vastaavan. Esimerkiksi aamun lehden mukaan suuri osa suomalaisista olisi valmis maksamaan lentomatkasta lisäveroa, mutta juuri kukaan ei aio vähentää matkustamista lentokoneilla. Mitä tuollainen vero sitten hyödyttäisi - paitsi niitä jotka veron saavat pussiinsa.
PoistaKummallista on että juuri ns. suvaitsevat säikkyvät kaikenlaista, siis erilaista, kun juuri heidän sietokykynsä pitäisi olla suurinta kaikista, ovathan he kansan kermaa, fiksuinta porukkaa.
Muuan kokoomuspoliitikko tokaisi äskettäin ettei yleissivistyksellä ole merkitystä, kunhan muuten pärjäilee nykyhetkessä.
Nämä historian hävittäjät - kuvitellun tasa-arvon nimissä - ovat samanlaisi yleissivityksen vähättelijöitä. Historian moninaisuus, sen tunteminen ja mukana kantaminen, sen ristiriidoista huolimatta, on myös eräänlaista yleissivistystä.
Kävin tekemässä tuon Hesarin kyselyn. Olipa tosiaan yksinkertaistava. Vastakkaisiksi asetetut väitteet eivät toimineet ollenkaan, joten piti valita viitosta.
PoistaOlen tämän mukaan hieman keskimääräistä liberaalimpi, onneksi en "aidosti arvoliberaali feministiglobalisti"! Feministiglobalisti?
Kuulostaisiko feministiglobalisti hyvältä vaikkapa käyntikortissa? Ehkä. Sen vastakohta lienee sovinistilokalisti.
PoistaMielenkiintoista tietysti on, että monet "feministiglobalistit" eivät kuulosta lainkaan arvoliberaaleilta.
Oi, pidän tästä suuresti. Hienosti kirjoitettu.:)
VastaaPoistaKiitos, Maria!
Poista