[ääliöiden mediakumous]
Taidemuseoiskut ovat ääliöiden aktivismia. Ilmastoaktivistien iskuista taidemuseoissa on tullut Euroopassa suoranainen epidemia. Niiden takana näyttää olevan minimaalisesti analyysiä mutta maksimaalisesti julkisuudenhalua.
- Pääkirjoitus Helsingin Sanomissa 29.10.2022.
Niina Uusitalo ja Jenni Niemelä-Nyrhinen kirjoittavat, että ilmastonmuutoksen taustalla vaikuttavat perusolettamukset ovat ihmis- ja kulutuskeskeisyys. He ehdottavat, että visuaalisen journalismin pitäisi ravistella näitä vahingollisia olettamuksia ja löytää uusia näkökulmia, kuten toimijuuden siirtäminen pois ihmisiltä tai kulutushoukutuksen kyseenalaistaminen. Odotan sitä toiveikkaana.
-Kirjailija, taiteen tri ja valokuvataiteen yliopistonlehtori Hanna Weselius Suomen Kuvalehdessä 28.10.2022.
Mutta entä jos ihminen ei ole järjen ruumiillistuma, vaan apina, joka kuvittelee itsestään liikoja? Ihminen on erityinen samalla tavalla kuin mikä tahansa muukin eläin. Meidän lajityypillinen ominaisuutemme on kulttuuri. Ihmisen tapa selviytyä on muokata ja kultivoida ympäristöään.
- Dokumentaristi, kirjailija Riikka Kaihovaara Helsingin Sanomissa 29.10.2022.
Mitä ihmettä me tarkkaan ottaen tekisimme kolmella Sibeliuksella ja viidellä Aleksis Kivellä? Eikö korkean tason kansallisen ja kansainvälisen yleiskulttuurin tarjonta ole – jos ollaan rehellisiä – määrällisesti riittävä tai enemmänkin? Ainakin minua enemmän kiusaa kuin ilahduttaa se, että on olemassa suurenmoisia sävelteoksia ja kirjallisuuden helmiä verrattomasti enemmän kuin mihin koskaan elämäni aikana ehdin tutustua saati syventyä.
- Pentti Linkola, 1971.
Etsiskelin jotakin unohtunutta vanhoista pakinoistani.
Vähän yllätyin.
Niissä oli leppoisampi ote kuin nykyään.
Se oli alussa tarkoitus. Leppoistella torstaisin.
Mutta on hymy hyytynyt. Jostakin syystä.
Maailma ei paranna juoksuaan kuin sika kartanolla.
Eikä marraskuussa varis naureskele.
No jos rehellisiä ollaan, niin kuin Linkola ehdotti oltavaksi, niin Hesarin pääkirjoituksen sanoin ihmettelen luontoaktivistien ääliömäisyyttä. Sen lisäksi ihmettelen vielä enemmän näiden taiteen tohtoreiden ja uusheränneiden kirjailijoiden konformistista yhteispuhetta ihmisen kieltämiseksi.
Ihmisen kieltäminen on muodissa.
Jos olisin rohkeampi, otsikossa lukisi ”ääliöiden ja ekofasistien esiinmarssi”, mutta en ole. Sitä paitsi ”fasismi” on sanana menettänyt kaikki täsmälliset merkityksensä.
Minua huvitti kun muuan nuori esikoiskirjailija tunnusti ”halveksivansa ironiaa” ja kertoi haluavansa olla ”moderni”. Ollakseni rehellinen, vähän ironinen, tuo ei huvittanut, koska ironia on ihmisen älykkyyttä, sitä että ihmisyksilö sittenkin poikkeaa apinasta ympäristöään tarkkaillessa.
Jos rehellisiä ollaan, meillä on kaikki perustelut uskoa ihmiseen, toisin kuin Kaihovaara, Weselius ja Linkola propagoivat.
 |
| Sivistys on myös kuvia. |
Tietenkin kulttuuri on osa ihmisen tekemää. Tietenkin kulttuuri on osa luonnon hyväksikäyttöä - sen tajuamiseen ei tarvitse olla taiteen tri eikä dokumentaristi.
Mutta sekin pitäisi tajuta, että kaikki riippuu kaikesta, kaikki liittyy kaikkeen.
Modernin eliitin - sen joka sotkee taideteoksia ja istuu Mannerheimintiellä liikenteen tukkona ja sen joka puolustaa modernin tuhoamista – harhainen unelma että kulttuuri säilyy vaikka kaupan kassat karkoitetaan ikuiselle lomalle erämaahan ja insinöörit teloitetaan aamun koittaessa, on vaarallistia puhetta. Joku voi ottaa sen tosissaan.
Ollakseni vielä täsmällisempi, sanoakseni mitä tarkoitan, lainaan Pentti Linkolaa, joka oli myös oikeassa.
Vain hyvin koulutettu ihminen pystyy raastamaan maapallon puhtaaksi luonnonvaroista, Linkola kirjoitti vuonna 1971. ”Maisterin ja insinöörin vaatima tuotevalikoima ja palvelusten, kuljetusten, energian määrä on aina monta kertaa suurempi kuin pienviljelijän.”
Linkolan sysimusta johtopäätös: ”Lukeneistoa toisin sanoen mahtuu maapallolle hyvin paljon vähemmän kuin alkukantaista maalaisväestöä… Ainoa mikä on mahdottomuus on massojen hyvinvointi.”
Onko Linkola ironian mestari vai mestari muuten vaan?
Joskus toivoisin, sellaisina valoisina hetkenvälähdyksinä, että tämä moderni eliitti, joka yksisilmäisesti paasaa hyvinvointiyhteiskunnan paheista ja hekumoi apinoiden ja lituskajalkaisten vallankaappauksesta, todellakin lukisi Pentti Linkolaa, eikä vain lukisi, vaan asettaisi itselleen tehtävän: Yritän ymmärtää mitä Linkola tarkoittaa!
Yritän ymmärtää mitä luen!
”Ainoa mikä on mahdottomuus on massojen hyvinvointi.”
Hyvin selkeästi sanottu: massojen hyvinvointi on tuhonnut maapallon.
Linkolan ymmärtää vaikka ei osaisi lukea rivien välistä.
Weselius kaipaa ihmisestä irtautumista, näkökulman muuttamista, kulttuurin ja hyvinvointiyhteiskunnan purkamista. Hän ei todellakaan, niin kuin ei kirjailija ja dokumentaristi Kaihovaarakaan, halua myöntää, että moinen tehtävä tarkoittaa suurien ihmisjoukkojen alentamista kalvosiipisten ja vatsajalkiaisten elämän tasolle.
Kyllä, eliitille riittää aina korkeakulttuuria, sapuskaa ja elämän viihdykkeitä. On aina riittänyt, tulee aina riittämään.
Ongelmana tässä on rahvas, joka on viimein päässyt makean elämän makuun ja jopa kulttuurielämää viettäväksi sosiaaliseksi olennoksi. Weseliuksen ja kaltaistensa mielestä ongelma ratkeaa palauttamalla rahvas alkukantaisen elämän liejuun.
Nyt pistää nauruksi.
Heheheheh!
Ja kaiku vastaa: ..eheh, eheh, eheh!
 |
| Kyösti Salovaara, 2022. Sivistyksen purkaminen: Ensin poltetaan kirjoja ja sitten ihmisiä. |
Hyvät sitaatit, hyvä asioiden tarkastelu ja lopun kolkko nauru.
VastaaPoistaMinulla on ollut samoja tuntemuksia, leppoisteluni on muuttunut ärtyneisyydeksi ja minun on jopa välistä vaikea pitää yllä itselleni omnaista optimismia.
Helsingin Sanomia lukiessa joudun yhä useammin huokaisemaan "ei kai taas t ä t ä".
Sivistyksen purkamista tapahtuu monella tavalla. Nenän liimaaminen taidemuseon taulun lasiin ja yliopistoluennon turvaton tila, jos mainitaan sana "metsä", kertovat jotain äärimmäisestä infantiilisuudesta ja narsismista. Samoin se, että edes lääkäri ei saa varoittaa ylipainosta. Jos näin tapahtuu, pitää tehdä valitus, koska lääkäri aiheutti body sheimauksellaan turvattoman tilan.
En olisi ikinä uskonut, että 2000-luvulla ilmapiiri muuttuu tällaiseksi.
Niin, ja viime aikoina on ollut hyvin paljon turhia naisten tekemiä valituksia sukupuolisesta syrjinnästä virkaa haettaessa. Naishakija on ajatellut, että sukupuolesta saa pisteitä eikä halua uskoa, että parempi mies voidaan valita hänen edelleen, varsinkin jos naishakijalla on sellaista taustaa, että esi-isät ovat kärsineet jonkin sortin vähemmistöasemansa vuoksi.
VastaaPoistaTämä on niin hassua ajattelua, etten sanotuksi saa. Logiikka hoi!
Oletko Marjatta miettinyt mistä tämä ilmapiiri johtuu, perimmiltään?
PoistaÄkkipäätä ajatellen en osaa sanoa muuta kuin että kumma juttu.
Tänään Hesarissa Venla Rossi pitkässä esseessä kipuili lentohäpeänsä kanssa. Jos hän tuntee sitä, miksi meidän muiden pitäisi? Kun tiedämme että, kuten Petteri Taalas sanoo, Suomi on kaukana kaikesta eikä lentoliikenteen päästöt ole mitenkään oleellisia.
Minulla on tietynlainen, vähän paranoidi, käsitys, että tietty osa ns. intelligentsiasta länsimaissa on jatkuvasti "taistelemassa" sitä vastaan, että ihmisten enemmistö pääsee nauttimaan samoista eduista joita pieni eliitti on koko ajan, kautta historian nauttinut.
John Carey on kirjoittanut hienon katsauksen ennglantilaisista intellektuelleista, jotka yrittivät 30-luvulla estää rahvaan pääsemistä korkeakulttuurin pariin.
Muistan yhden Ylen kabareen 70-luvun alusta jossa laulettiin taistelulauluja "kerskakulutusta" vastaan. Sehän oli täysin huuhaa pointti, koska siihen aikaan ei Suomessa rahvas kerskakuluttanut. Mutta idea olikin saatu Amerikasta. (Toki minäkin tykkäsin noista kabareeita kuin hullu puurosta!)
Kun tuli pandemia, valistuneet älypäät paasasivat että nyt loppuu rahvaan etelänmatkat. Eivät loppuneet, harmillista.
Kun tuli Ukrainan sota ja energiakriisi, samat valopäät huutavat, että nyt loppuu rahvaan matkustelu etelään.
Tiedoksi: ei lopu
Mutta tämä on monimutkaisempi juttu: miksi? Miksi ns. liberaali yhteiskunta suistuu yhä vähemmän vapaaksi? Miksi monen itseään edistyksellisenä pitävän älypään kohdalla "liberaali" pitää kirjoittaa lainausmerkkeihin?
Eikä tästä parane somea syyttää - se on vain yksi tiedon kanava. Syyt ovat syvemmällä.
Jään siis pohtimaan!
Osasyynä kireään ilmapiiriin on myös varmaan moralismi. Pelätään, että eletään väärin ja oman kuplan arvojen vastaisesti. Niinpä sitten käydään salaa lomailemassa ja kuvataan vain kasvisateriat, ei paistia., josta on nautittu suunnattomasti.
PoistaOn myös omituinen kritiikittömyyden vaatimus. Ihmisiä saa katsella, mutta ei saa kertoa mitä näki, koska "kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat". Tekisi mieli huutaa, että niin saavatkin, ja silti on hauska verrata vaikka pukeutumista eri maissa. Ihmisestä on tehty tabu.
Moralismi, varmasti.
PoistaKuuntelin äsken Ruber Stillerin ohjelman jossa haastatteli Risto E.J. Penttilää. Penttilä vastasi kysymykseen mikä ero on suurien ikäluokkien ja vanhempien ikäluokkien ulkopoliittisessa ajattelussa verrattuna milleniaalien ulkopoliittiseen ajatteluun.
Pentilällä oli kolme eroa, joista ehkä osuvin oli tämä: kun vanhemmilla ikäluokilla ulkopolitiikka on täynnä harmaan eri sävyjä niin milleniaalille kaikki on musta-valkoista. Nostetaan peukku ylös tai painetaan alas.
Tämähän on tuota moralismia. Tulee mieleen roomalaiset gladiaattoritaistelut, jossa lopuksi peukalo nostettiin ylös tai alas: hävinnyt kuoli tai jäi henkiin.
Mutta eikö suomalainen yhteiskunta ole aina ollut moralismin valtaama, enemmän vähemmän ahdasmielinen ja nurkkakuntainen?
Miksi se, mustavalkoisuus, juuri nyt valtaa kaiken keskustelun?
Niinpä.
PoistaMikä kaikki on saanut kiihdyttämään vastakkainasettelua? Sen kun oivaltaisi... ja sen, miksi niin monet eri mieltä olevat eivät halua etsiä ratkaisuja väittelemällä, vaan luovuttavat heti kääntämällä selkänsä - ja siitähän ne tiukat rajat syntyvät.
Luontotuhot ainakin ovat saaneet vakavat ja syyllisyydentuntoiset suomalaiset syyllistymään ja syyllistämään toisiaan.
Toista on pietarilaisella tuttavallani, jolta sain päähäni kysyä, miltä nyt tuntuu tässä vaiheessa sotaa, jota hän ei kutsu sodaksi. Ylllätyksekseni hän kuvaili, miten upeaa hänellä on, kaupat notkuvat herkkuja ja asunnossa on niin kuuma, että ovi on auki parvekkeelle koko ajan. Olin juuri katsonut uutisista, että jollain ukrainalaisella oli asunnossa 6 astetta, joten tämä pietarilaisen ilakointi kuulosti minusta aika rienaavalta.
Suurin osa maailman väestöstä ei ole varmaan kuullutkaan mistään ekoasioista, ja me pieni kansa pienine vaikutuksinemme murehdimme aivan liikaa.
Johtuisikon tietynlainen suomalainen mustavalkoisuus siitä, että me olemme niin pieni ja edelleen aika yhtenäiskulttuurinen maa? Tänne todellakin mahtuu kerrallaan vain yksi aate ja sen yksi hyväksyttävyys. Nyt näitä yksiä sitten on rinnakkain toinen toisiaan vahvistamassa - woket ja identiteetit ja sitten tämä ilmastokauhistus - eikä paljon vaihtoehtoja pohdita. Tietysti ilmastolle pitää tehdä jotakin ja radikaalia, mutta mitä tehdään ihmisten yhteisölle rikkomatta hyvinvointia ja saavutettuja tasa-arvoja jne? Siihen ei auta peukalon nostaminen eikä laskeminen.
PoistaSeuraan kohtuullisen aktiivisesti sekä Guardian-lehteä että El País -lehteä. Guardian on lähempänä suomalaista yksitotisuutta kuin espanjalainen lehti vaikka molempia pidetään vasemmistolaisena. Suomi - so. Hesari ja Yle - ratsastavat aina vain yhdellä aallolla. Niin kai oli 70-luvullakin, silloin toki aatteena oli aika jyrkkä vasemmistolaisuus. Enkäminä noiden aikojen aatteellisuudesta irtisanoudu mitenkään.
Joten, olisiko yksi suomalainen selittäjä median keskittyminen melkeinpä vain kahteen toimijaan (Yle, HS)? Muualla, isommissa maissa, lehdistössä on sentään vaihtoehtoja.
Mutta lopulta, eihän tämä moralismin aalto ole Suomessa "keksitty" vaan se tuli USA:sta ja kenties myös Saksasta mistä kaikki militantti dogmaattisuus kumpuaa.
Ja mistä ne siellä saivat alkunsa ja vauhdittuivat...?
PoistaLuin uudelleen noita sitaattejasi ja jäin kiinni järjestyksessä toisen sitaatin kohtaan, jossa ehdotetaan toimijuuden siirtämistä pois ihmisiltä. Kenelle?
Pohjois-Kyproksen reissulla sain kuulla, miten kylmä noilla seuduin oli joskus ollut. Roomalaisten rakentamat lämpimät altaat olivat todella tarpeeseen merimiehille matkan välietapeissa. Ilmaston muutoksessa ihmisen toimilla on iso merkitys, mutta on mt yös ihmisestä riippumatonta muutosta.
Nyt kun tehdään säästötoimenpiteitä, pitäisi miettiä, mikä on tärkeää ja mikä näennäistä.
MInä tuossa edellä, edelleen. En huomannut kirjautua.
PoistaOsuit asian ytimeen. Kenelle ihminen luovuttaa maailman arvioinnin, arvojen ja moraalin pohtimisen jne jos ihminen ei voi eikä saa käyttää aivojaan ko. asioiden miettimiseen ja järjestämiseen?
PoistaAjatus moisesta luovuttamisesta on järjetön. Silti sellaista vaaditaan yhä useammin. Tätä sanon ihmisen kieltämiseksi.