torstai 29. tammikuuta 2015

Epäjohdonmukaisesti

[hyppelehtien]



                                                                                Kyösti Salovaara 2013, Pontevedra.
Silta yli mielen virran.


Niin että miksi pitäisi olla johdonmukainen?
     Euroopassa tammikuussa 2015.
     Ilotulituksien Ateenassa: 300 miljardin euron potti käytetty, lisää tarvitaan.
     Angelan syytä koko juttu. Pihi muija.
     Suomessa joka näyttelee eurooppalaista.
     Venäjän karhun kainalossa.
     Helsingissä joka ei unohda tsaariaan.
     Harmaassa säässä harmaalla vyöhykkeellä, Bysantin ja Lännen välissä.
     Journalismin silakkaparvessa joka kääntyy.


Kreikkalaisten suuri päivä.
     Ilotulituksien päivä.
     300 miljardia käytettiin. Minne raha meni kun se ei tehnyt pesää?
     Piti keksiä syntipukki: pankit jotka rahan antoivat ja takaisin halusivat.
     Merkelin ja Suomen syytä vetinen stifado. Niuhoa porukkaa.
     Edisonin fonografina Paavo Arhinmäki toistaa epäjohdonmukaisia kliseitä: rahat annettiin eikä pesää syntynyt. Euroopan vika. Ahneet pankit. Elvytystä kehiin!
     Amerikassa Nobel-Paul tietää mistä pulu pissii.
     Tennistossut jalkaan ja menox.


Viime perjantaina Ruben Stillerin Pressiklubissa Yle Uutisten politiikan toimituksen päällikkö Pekka Ervasti hellitteli Paavo Väyrysen bysanttilaisia ajatuksia. Aiheena suomalaiset herhiläiset Virossa, karhun naapurissa surisee. 
     Suomi ei kuulu länteen vaan karhun kainaloon.
     Hiki ei haise vaan pelko. Viis Krimistä; mitä Ukraina meille kuuluu.
     Harmaalla alueella ei aurinko paista.
     STT:n politiikan toimituksen esimies Johanna Vesikallio osallistui Väyrysen mielistelyyn. Kökkötraktorin tönäisemä Stiller tiesi paikkansa.
     Väyrystä ei parane enää kiusata, koska mielipidekyselyt puhaltavat hänen palttoonsa pullolleen.
     Nyt kannattaa kiusata Stubbia.
     Journalismin hiljainen itse-tuntemus adaptoituu silakkaparvessa; vaaran uhatessa parven reunalla silakka muuttaa suuntaa ja kohta koko parvi seuraa kyljet välkelhtien. Primitiivinen itsesuojeluvaisto voimistuu. Silakkaparven keskellä ei ole varaa eikä aikaa kysellä mitä nyt, mitä nyt.
     Jos jokainen haili ryhtyisi miettimään mihin uida, mitä siitä tulisi?
     Ei mitään, pelkkää suomusotkua. Silakoitten kolareita, katkenneita eviä ja mutkalle menneitä pyrstöjä.
     (Silakka on sillin nälkämuoto.)
     Pressiklubista jäi mietityttämään, että mistä Väyrynen niin hyvin tiesi Ervastin mökkiasiat. Kavereitten keskenkö siinä Alexanderia tölvittiin? Kytköksiä, punoksia, sidoksia – kenties.
     Itsenäinen journalismi huutaa äitiä apuun.


Tammikuussa kyyninen mielentila valtaa mielen.
     Eräässä kirjeessä vuonna 1885 Friedrich Engels sanoi, että menneiden vallankumousten runous ei myöhemmin juuri koskaan  kuulosta vallankumoukselliselta, koska voidakseen vaikuttaa joukkoihin, runouden täytyy kuvastaa joukkojen silloisia ennakkoluuloja.
     Engelsin ajatuksen voi laventaa koskemaan kirjallisuutta ylipäänsä ja erityisesti journalismia. Onkohan tuossa myös sanottu se miksi ajankohtainen ”kriittinen” kaunokirjallisuus niin nopeasti vanhenee?
     Muodinmukainen ajattelu edellyttää ennakkoluuloihin kietoutumista.
     Mikään ei vanhene nopeammin kuin median heijastamat ennakkoluulot. Onneksi uusia piisaa.
     Joku sanoi joskus jossakin, että utopiat ovat vaarallisia toteutettavaksi, koska ne ovat totalitaarisia, siis perimmältään vapauden vastakohta. Utopialla on vain yksi totuus. Unelmasta painajaiseen.
     Demokratian kotikylä repeää ylpeydestä.
     Ateenassa ilotulituksia: ”Annoitte meille 300 miljardia ja me poltettiin se. Miksi ette antaneet enempää? Kelvottomat kurinpitäjät!”


Joskus tuntuu, kirjoitti George Orwell 30-luvulla.
     ”Joskus tuntuu, että silkat sanat 'sosialismi' ja 'kommunismi' magneettisella voimalla vetävät puoleensa kaikkia Englannin hedelmämehun juojia, nudisteja, sandaalinkäyttäjiä, seksimaanikoita, kveekareita, 'luonnonhoito'-puoskareita, pasifisteja ja feministejä.” (Tie Wiganin aallonmurtajalle. Suom. Leevi Lehto. WSOY 1986.)
     Ei pidä takertua sanoihin; ”sosialismin” ja ”kommunismin” voi vaihtaa paremmin sopiviin. Tammikuussa 2015 tai myöhemmin.
     Älymystön konformismi on vahva magneetti.
     Silakkaparvessa välähtää kun parvi väistää vaaraa.
     Ateenassa taivaalle ammutut raketit palaavat maahan.
     Kiihtyvyys on noin 9,8 metriä neliösekunnissa. Yksinkertainen laskutoimitus.
     Muuten: meni 380 000 vuotta Big Bangista ennen kuin valo muuttui silmin nähtäväksi.


Jos hyppäisi valon selkään, pääsisi nopeasti hyvin kauas.
     Kuka haluaa niin kauas?
     Sitä paitsi pitäisi ensin muuttua hiukkaseksi, joka ei paina mitään.
     Ihme ettei journalismi ole jo pitkällä.
     Suomi on, kirjoitti Yrjö Ahmavaara vuonna 1987.
     ”Suomi on itäeurooppalainen maa ja sen sivistyneistö on itäeurooppalaista sivistyneistöä, jonka poliittisten ajattelutapojen juuret ulottuvat Bysantin välityksellä syvälle arkaaisten yhteiskuntien historiaan.” (Esseitä tästä ajasta. WSOY 1987.)
     Hetken ajattelin, että väite kaipaa päivitystä.
     Nyt totean ettei päivitystä tarvita.
     Thomas Alva Edisonin fonografi Arhinmäen sylissä.
     Journalismin silakkaparvi kyljet välkkyen. Kun yksi kääntyy, muut myötäilevät liikkeen synkronia.
     Ajatus turvassa.
     Ei pidä uida väärään suuntaan.
______________________________________________________________
PS.

Muuten - olen sitä mieltä että... pässinpäistä ei ole puutetta.

Helsingin kaupunginvaltuusto päätti keskiviikkoiltana rakennuttaa Helsinkiin keskustakirjaston noin 100 miljoonalla eurolla.

Näitä päättäjiä me äänestäjät olemme edustajiksemme valinneet.

Sitä saa mitä tilaa. Palautusoikeutta ei ole.

Kauheaa on kuunnella hurskastelua, että uudesta kirjastosta ”hyötyy” koko Suomi. Miten niin? Miten kehäkolmosen takana asuva suomalainen voisi edes teoriassa hyötyä tästä kirjastopalatsista?

Puhumattakaan käytännöstä. Muualla asuvat maksavat kuitenkin helsinkiläisten narsismista 30 miljoonaa euroa.

Tuleeko uuden miljoona-kirjaston sisälle jotakin mitä ei löydy mistä tahansa suomalaisesta kirjastosta? Ei, ei tule. Miten voisi tulla? Ei kirja hyllyn paikasta tai ulkonäöstä miksikään muutu.

Joten pitää harhauttaa.

Politiikassa ” hyvän asian puolesta valehtelu ” on sallittua ja hyväksyttyä yhteisten asioiden hoitamista. Moraalin perään ei kannata huutaa kun sitä ei ole.

Jos digi-hemmoja on uskominen, muutaman vuoden päästä kirjat julkaistaan e-muodossa joten tuleva kirjasto on aikansa e-elänyt ennen valmistumistaan. Mitä hemmettiä helsinkiläiset sen jälkeen tekevät kirjasto-nimisellä rakennuksella?

Jumppasalinko?

Ok, nehän muotia ovat.


Harmi ettei Sinnemäki tyytynyt kirjoittelemaan runoja.  


11 kommenttia:

  1. Onpas ihanan pureva postaus!

    Jospa se kirjastotalo muutetaan pikapikaa vanhainkodiksi tai mitä palvelutaloja ne nykyään ovat, kun niistähän on puutetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, tulee uudenlaista harmoniaa ja yhteisymmärrystä kun yhdessä kerroksessa häärää nörtit ja toisessa rollaattoriväki.

      Voi tietysti käydä niin ettei paperikirja katoakaan maailmasta jolloin niitä kirjahyllyjäkin tarvitaan.

      Poista
  2. Minä kannatan uutta keskuskirjastoa puhtaasti itsekkäistä syistä. Olen odottanut keskuskirjastoa jo pitkään. Olen kai sitten narsistinen helsinkiläinen, kuten annoit ymmärtää ;)

    Kirjaston hintalapusta voi tietysti olla montaa mieltä. En ihan allekirjoittaisi perusteluja tyyliin "palvelee koko Suomea". Kyllä voisi rehellisesti myöntää, että palvelee vain pk-seudulla asuvia, lukemisesta innostuneita ihmisiä, jotka mielellään hengailevat kirjastossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottakai keskustakirjastoa saa ja voi kannattaa. Minä en kannata koska Helsinkiä on muuallakin kuin keskustassa enkä ymmärrä miksi sinne pitää joku "kansakunnan olohuone" rakentaa, semminkin kun kirjat tuntuvat tässä "olohuonessa" olevan sivuseikka.

      Oikeastaan on kumma ettei kukaan ole keksinyt että jossakin "varastohallissa" kehäteiden tuntumasssa saattasi olla varsinainen kirjojen aarreaitta - kirjasto vailla vertaa. Pelkkiä kirjoja kilometrikaupalla.

      Jos rahaa halutaan käyttää turistien haalimiseksi Helsinkiin, minä rakentaisin sen G:n, mutta minulta ei kysytä.

      Mitäköhän hesalaiset sanoisivat jos tätä kansakunnan olohuonetta suunniteltaisiin vaikkapa Jyväskylään perusteella että koko suomi, jopa helsinkiläiset, siitä hyötyvät?

      Poista
    2. En ole näköjään seurannut keskustakirjastoaiheista keskustelua tarpeeksi, koska "olohuone"tulkinta on minulle vieras. Itse olen kiinnostunut keskustakirjastosta ihan vain kirjastona, josta voisin lainata kirjoja. Mutta jos sinne tulee joku ihana italialaistyyppinen kahvila, kyllä se minulle sopii. Pääsen sinne lipittämään espresso macchiatoa, samalla kun silmäilen kirjoja.

      G:tä ei Helsinkiin tarvita, mutta k.kirjasto pitää olla. Rikhardinkadun kirjasto on järkyttävän kaukana ja Kymppikirjastossa ei ole tarpeeksi valikoimaa kirjojen suhteen. Jos helsinkiläiset eivät jaksa kävellä rautatieasemalta k.kirjastoon, sinne voitaisiin järjestää myös bussikuljetus ;)

      Yksi vaihtoehtohan olisi sijoittaa "koko kansakunnan kirjasto-olohuone" Tuurin kyläkaupan yhteyteen.

      Poista
    3. Katselin videon tuohon kirjastoon suunnitellusta kolmesta kerroksesta. Keskimmäisessä, Nörttivintissä, on mm. sauna, ja ylimmässä alue nimeltä kansalaisparveke. Monitoimitalolta tämä vaikuttaa - ja on kallis! Minusta pitäisi pikemminkin kehittää kodikkaita lähikirjastoja. Kuka esim. pienten lasten vanhempi viitsii lähteä hakemaan lasten kanssa kirjoja kaukaa paikasta, joka muistuttaa valtavaa ostoskeskusta tai lentoasemaa? Olen nimittäin aivan varma, että tämä tulee merkitsemään pikkukirjastojen kuihduttamista, vaikka toisin väöitetään. Sama keskitys kuin kouluissa.

      Poista
  3. Helsingin kirjastoihmiset eivät ole lainkaan edes teeskennelleet että kysymyksessä on kirjasto missä espressokahvila vaan monitoimitoimitalo jossa pääaktiveetit ovat muuta kuin kirjojen lukeminen.

    Tietysti sellaisen saa rakentaa, mikäs siinä mutta onko sillä kirjallisuudelle mitään hyötyä on toinen juttu. Sitäkin voi kritisoida että julkisin varoin rakennetaan sauna ja pelisali.

    Hesarin tämän päiväisessä pääkirjoituksessa tukevasti puolustettiin keskustakirjastoa, mutta artikkelin lopussa ilmaistiin rivien välissä epäily siitä ettei muutaman vuoden (kymmenen vuoden) päästä kirjoille enää tarvita mitään fyysistä paikkaa.

    No, onhan sitten 100 miljoonan euron sauna keskellä kaupunkia.

    VastaaPoista
  4. Minusta - jos jotakin uutta - niin Helsinkiin pitäisi rakentaa uusi muotoilun museo. Nykyinen Designmuseo on ahdas ja epäajanmukainen. Sehän sijaitsee vanhassa oppikoulussa ja aikalailla sivussa. Sekä Gugggenheimille haaveiltu että tälle kirjastolle nyt jo päätetty sijainti olisi hyvä juuri muotoilumuseolle. Suomalaisesta muotoilusta aina puhutaan, luulisi että sille myös järjestettäisiin tilat. Arkkitehtuurin museon voisi yhdistää saman katon alle.

    Pysyyköhän nimi Helsingin keskustakirjasto kuitenkin, vaikka rakennus on pääosin muuta, vai tuleeko nimeksi jotain ihan muuta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikös Hesarin nimikilpailussa sille ehdotettu nimeä? En kyllä muista mikä se oli ja liittyikö kirjoihin mitenkään tai jotenkin; joka tapauksessa itse silloin kirjoitin yhden pakinan tästä aiheesta, muistaakseni.

      Poista
    2. Löysin kirjoituksesi, kesäkuuussa 2013, tosi hyvä. Suunnittelukilpailun voittanut rakennus on Käännös, ja HS:n nimikilpailu oli silloin vasta julistettu.
      Googlailin ja löysin seuraavaa: noin 900 ehdotusta, joista lopuksi oli äänestetty viidestä Biblu, Arkki, Kivi, Sampo ja Lastu. Lastu oli voittanut ylivoimaisesti. Siis LASTU! Aika arkaaista.
      Kirsi Piha oli ehdottanut nimeä Sivistysliiteri. Heh!

      Poista
    3. Kiitos Marjatta! Tuo toissakesäinen pakina tuntuu ihan tuoreelta, hemmetti. Tai toisinpäin: eipä tässä päähänsä uusia ajatuksia saa.

      Suomalaiset ovat "arkaaisia", paitsi sitten eivät. Lukeekohan Juhani Ahon lastuja joku? Pikkukertomuksilla aika vähän analogiaa tulevan kirjaston kanssa.

      Ennen aikaa liiterin lautojen välistä tuuli ja melkein myös satoi: sinänsä hyvä metafora kulttuurille ja kenties sivistykselle.

      Laitanpa tähän linkin tuohon toissakesäiseen pätkään jos jotakuta kiinnostaa. Sen voi lukea täältä

      Poista